perjantai 13. heinäkuuta 2007

Sydänkesän kukkaloistoa

Puutarha on sydänkesän kukkaloistoa tulvillaan. Värejä ja tuoksuja riittää.



Aniliinit neilikat, keltaiset suikeroalpit ja keltaiset maksaruohot kukkivat valtoimenaan ja levittäytyvät hallitsemattomasti. Verikuljenpolvet kukkivat samanvärisinä kuin neilikat. Myös liljat kukkivat keltaisina, punaisina ja orannsseina omassa penkissään.



Keijuangervo levittäytyy valtavalla voimalla joka puolelle.

Tummanpunaiset köynnösruusut availevat nuppujaan ja mintut ja oreganot peittävät köynnösruusujen alustaa. Ruusun tuoksu ei leviä, mutta kun nenänsä laittaa kiinni nuppuun, voi vienon tuoksun haistaa.









Ritarinkannus aloittaa ylvästä kukintaansa. Myös lukemattomat kellokukat toistavat violetin ja sinisen eri värejä.



Töyhtöangervot ojentelevat valkoisia töyhtöjään.



Yrittipenkissä on mukava käydä hipelöimässä ja maistamassa iisoppia, laventelia, salviaa, sitruunamelissaa, piparminttua ja sitruunatimjamia. Niiden tuoksua voi ihailla hämärtyvässä kesäillassa.



Mutta yksi on joukosta poissa: huumaava jasmikkeen tuoksu puuttuu. Siitä en voi tällä hetkellä kotipihalla nauttia, mutta onneksi olen muualla päästy sen tuoksusta nauttimaan. Se on todellinen kesän tuoksu.




Käsityörintamalla on ollut hiljaisempaa, ja hiljaiselo saattaa vähän aikaa jatkua. Tänään alkoi kesäloma, joten päivityksiä tullee harvemmin.



Toivottavasti lomalla on runsaasti lämpimiä ja aurinkoisia päiviä, sopivia sateita unohtamatta.

Ei kommentteja: