tiistai 31. maaliskuuta 2009

Maaliskuun viimeinen postaus

Vaikka kaikenlaista on tullut tehtyä, ei mitään ole valmistunut.

Blogiarvonnassa kyselin, että mikä on mukavinta keväässä ja ihan ehdottomasti se tuntui olevan valo. Sehän on tietysti jokaisen bloginpitäjän toive, että on valoa, jossa kuvata valmistuneita töitä.

Suoritin arvonnan arpomalla satunnaislukugeneraattorilla numeron, ja niin mones kommentoija on sitten onnekas.

Random Integer Generator

Here are your random numbers:

9 

Timestamp: 2009-03-31 15:47:08 UTC


Muutamaan kertaan piti varmistaa, että kuka on kommentoinut numerolla 9. Kommentoija oli Eija, ja hänelle lähtee lähiaikoina pieni paketti.


Ja koska mitään valmista ei ole, niin tässä vielä uudelleen kuva merinosilkistä, jota olen parhaillaan kehräämässä. Kohta koko kuitu on saatu kehrättyä. Olen kehrännyt tämän värttinällä ja kerrannut sitten rukilla. Värttinät ja rukki pitää saada tyhjäksi ennen ensi lauantain lammasmarkkinoita. Meitä lähtee täältä pääkaupunkiseudulta yksi autollinen innokkaita kehrääjiä lammasmarkkinoilla järjestettävään kehruutapahtumaan.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Blogin 2-vuosipäivä

meni ohi ihan huomaamatta viime kuun lopussa, ja kävijämäärä lähenee 40.000, joten on aika järjestää arvonta. Jos haluat osallistua arvontaan, kerro kommenttilaatikossa mikä on kevään tulossa parasta. Arvontaan voi osallistua 22.3 asti.


Kiitokset myös runsaista kommenteista kevätpäiväntasausyllätyshuiviin. Muutama oli kysynyt Kamenan kulutuksesta. Sitä meni suurin piirtein 150g, kun kudoin 4,5mm puikoilla. Itse kudoin vihjeestä 5 vain puolet, joten kaksi vyyhtiä riittää, vaikka kutoisikin koko huivin.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi

Kevätyllätyshuivi on ollut tekeillä helmikuun alkupuolelta lähtien. Tämä on ensimmäinen yllätysneulonta ja oikein mukava sellainen. Oli mielenkiintoista tehdä huivia, kun yhtään ei tiennyt minkälainen siitä lopulta tulee.

Ensimmäinen lanka- ja puikkovalinta meni pieleen, mutta TeeTeen Kamena tuntui hyvältä valinnalta.
Huivi on ollut valmis tiistaista lähtien, mutta vasta nyt siitä on otettu kuvia. Huivi on sen verran iso, että kuvaaminen ei ole ollut ihan helppoa. Tässäkään kuvassa huivin kaunis muoto ei tule täysin esille.

Huivia oli tosi mukava kutoa, ja viimeistä vihjettä ehdin jo odotella malttamattomana. Jokainen vihjeistä oli omalla tavallaan koukuttava, joten vihjeet tuli tehtyä nopeasti. Lisäksi tuntui siltä, että oli helppo huomata kerroksen lopussa, mikäli teki virheen. Se oli hyvä asia, sillä muutaman kerran tuli purettua lähes koko rivi, mutta ei kuitenkaan sen enempää.


Pingottamisessa oli oma haasteensa, en ollut ihan varama siitä, miten tuo reuna olisi pitänyt pingottaa, ja olisiko siitä pitänyt tulla pykäreunainen vai tasainen. Päätin pingottaa siitä pykäreunaisen.
Huivista tuli sopivan kokoinen, vaikka se lopulta ei tulekaan minulle itselleni, vaan lähetän sen 18-vuotis syntymäpäivälahjaksi.

Kiitos lankakomerolle mukavasta ja kauniista yllätyshuiviohjeesta. Jatkossakin mielelläni osallistun yllätysneulontaa. Sen verran koukuttavaa tämä kierros oli. Ja kevätpäiväntasaukseen on vielä viikko, joten olin ihan ajoissa tämän kanssa.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Maailma puhtautta janoaa ...

Blogeissa on näkynyt jonkun verran neulottuja tiskirättejä. Koska varastoista löytyi Tennessee langan loppua, niin päätin kutoa muutaman tiskirätin kokeeksi.

Ohjeita löytyy Ravelrystä vaikka kuinka paljon, ja toisaalta mallikuvioita löytyy mallikirjoista, joiden perusteella olisi muokata kuviota.

Kaikki kuvassa olevien tiskirättien mallikuviot on Ravelrystä.
Ylhäällä olevan ohje.
Oikealla olevan ohje.
Vasemmalla olevan ohje.

Mielenkiintoista nähdä, miten nämä tiskirätit toimivat käytännössä.

Ja otsikko on Ismo Alangon tiskirätti laulusta.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Materiaalin keruu

Tilasin uuden kehruukirjanThe intentional spinner Bookdpositorystä (ennen hintojen korotuksia). Kirjassa on mukavasti kerrottu erilaisista kuiduista ja niiden ominaisuuksista. Lisäksi kirjassa on esitelty runsaasti kehruutekniikoita ja kuinka kuituja valmistellan kehruuta varten. Mielenkiintoinen kirja, jonka parissa viihtyy.

Kuitukerhojen paketteja on myös tullut. Ensimmäisenä esittelyssä Tinan kuituklubin paketti, jossa oli merinosilkkiä (50/50) värityksellä kuningaskalastaja.

Ja sokerina pohjalla Ilun kuituklubin viimeinen paketti, jossa mukana oli eriväristä angoraa. Kuvasta ei millään käy ilmi se uskomaton pehmeys, joka tässä angorassa on. Ihana paketti.

Kehrättävästä materiaalista ei ole puutetta. Enemmän on puutetta ajasta.

torstai 5. maaliskuuta 2009

Väriä pavuista

Kiitoksia Taran labyrintttiin tulleista runsaista kommenteista. Koska kasvivärjättyä lankaa on kulunut, korvaavaa lankaa voi taas värjätä.

Luin Ravelryn värjäyspalstalta, että mustapavuista on saatu sinertävää ja lilahtavaa lankaa. Värinkestosta ei ole tietoa.

Itse päätin kokeilla minkälaista väriä mustista pavuista saa. Laitoin 500g mustia papuja likoamaan yöksi, ja aamulla liemi oli violetti. Laitoin 100g aluna-ja viinikivipuretettua yksisäikeistä Virtain Villan luonnonvalkoista lankaa liemeen. Annoin olla langan n. 4 päivää liemessä sellaisenaan kuumentamatta. Huuhtelin langan, ja siitä tuli kauniin vaaleansininen lanka. Samanlaista sävyä sain morsinkovärjäyskurssilla morsingosta luonnonvaalealle langalle.
Ja liotuksen jälkeen keitin pavut ja käytin ne ruoanlaittoon :-)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Taran labyrintti

Aloittelin kutomaan syksyn Ullassa ollutta Taran labyrinttia tammikuussa. Itse neulon kirjoneuleet aina kuin mahdollista pyöröneuleena, joten muokkasin itse ohjetta niin, että yhtään kohtaa ei tarvinnut neuloa tasoneuleena. Vyötäröosan neuloin pyöröpuikoilla ja hihat sukkapuikoilla. Langat olen itse värjännyt kasviväreillä. Aniliinin ja vaaleanpunaiset sävyt ovat kokenillia, violetit sävyt ovat sinipuuta ja siniset sävyt ovat kesällä itse kasvatetuilla morsingolla värjättyjä lankoja.
Tässä kuva lopullisesta neuleesta. Vertasin neuletiheyttäni mallin neuletiheyteen ja valitsin sitten sopivan määrän mallikuvioita toistettavaksi vertaamalla johonkin vanhaan villapaitaani. Sen vuoksi neuleesta tuli tyköistuvampi, kuin mitä Ullan kuvassa se on. Kuviotakin taisin muuttaa vähän, kun en heti huomannut, että kuvio ei olekaan täysin symmetrinen. Olin kutonut sitä symmetrisenä alussa, enkä viitsinyt sitten enää kuiviota muuttaa.

Myös kauluksen tein erilailla, koska ohjeen mukainen kaulus näytti itselläni kovin suurelta. Ehdin kauluksen jo kutoa, mutta sitten päätin kuitenkin purkaa sen ja päädyin hyvin tavanomaiseen kaksinkertaiseen 2oikein 2nurin kaulukseen. Ompelin kauluksen paidan sisäpuolelle siten, että sen avulla peitin myös kaula-aukon leikkuun vuoksi rumasti olleet langanpätkät.

Koska pyöröneuleessa ei ole hiha-aukkoja eikä kaulan muotoilua, otin ompelukoneen avuksi. Tässä näkyy ensin hiha-aukkoa varten rajaamani alue, jonka tikkasin muistaakseni neljäkertaa mahdollisimman pienellä tikillä.

Seuraavaksi oli sitten leikkauksen vuoro. Ja saman asian toistin sitten etupuolen pääntielle, eli muotoilin vähän pääaukkoa. Aina tuo leikkaaminen vähän kirpaisee, että onnistuuko sitä pilaamaan neuleen, mutta noin 15 vuotta sitten kutomani yhä käytössä olevan norjalaisvillatakki on muualta jo kulunut, mutta noissa leikkauskohdissa ei ole mitään ongelmaa.