Sulatettua lasia

Olin pari viikkoa sitten lasinsulatuskurssilla, ja vihdoin hain tekemäni työn.

Tein vadin ikkunalasista, joka on maalattu posliiniväreillä ja sulatettu muotissa. Kuvan ottaminen oli vaikeaa, käytännössä vati on neliskanttinen ja kaksivärinen, sekä reunoilla olevat kultaukset. Kovasti tuo vähäinen päivänvalo tuntui kiiltävän vadista, ja salaman avulla ei erottunut yhtään mitään.




Tässä vielä lähikuva reunoissa olevasta kultauksesta. Sen verran vaikeaa kultaus oli aloittelijalle, että työssä on selkeä käsityön leima, ja vapisevan käden jälki.

Mutta kaiken kaikkiaan olen työhöni tyytyväinen.

Lasihelmiä

Sulattelin lasihelmiä pääsiäiseksi. Käytin kaikenlaisia muista töistä jääneitä lasinjämiä, ja leikkasin niistä neliön tai suorakaiteenmuotoisia paloja. Yllättävän vaihtelevalla tavalla eri lasit käyttäytyvät samassa lämpötilassa. Ja osittain samatkin lasit. Osa sulaa kauniisti pyöreähköön muotoon, osa sulaa valmiiksi säröille ja osa ei sula yhteen ollenkaan. Harmillisesti nuo kaikki läpikuultavat ovat jääneet epämääräisiksi sulamattomiksi klönteiksi. Täytyy miettiä, että koitanko sulattaa ne uudelleen ehkä korkeammassa lämpötilassa vai laitanko lasinkeräykseen, vai kukkaruukun pinnalle koristekiviksi. Tässä vielä kuva hyvin sulaneista ja kauniin vihreistä lasinpaloista.

Ohessa on myös yksi kuva, jossa näkyy, kuinka säröille osa lasista suli.

I fused glass which were leftovers from my earlier tiffany works. It was interesting to see how differently different glass is fusing in the same temperature. Or even the same glass can fuse differenlty. Some of them is fusing to nice circular form, but some of them fuses only little. Sadly all those glass pieces which are transparent did not fuse well. Let's see what shall I do with thoseones.

Sulateltavaa

Kevätkorujen lisäksi tein erränä päivänä sekä riipuksia, että korvakoruja. Korvakoruja en ole aikaisemmin tehnyt, joten nyt oli jännä nähdä, että minkälaisiksi korvakorut sulivat. Tein sukulaisille joululahjaksi riipuksi ja rintakoruja, ja nyt voin laajentaa valikoimaa korvakoruilla. Täytyy vielä vain löytää sopivat korvakorupohjat. On jännä huomata, kuinka lasikerrosten määrä vaikuttaa korun muotoon. Korvakoruissa on kaksi lasikerrosta päällekkäin, ja se pyöristää muotoa. Vasemmassa yläkuvassa olevassa korussa on vain yksi lasikerros ja korusta on tullut vähän sisäänpäinpainuneen oloinen. Kokeilemalla oppii.

I made some juwellery from class. I fused them in the oven. I made some necklace and earrings. I have never tried earrings before, so it was exciting to see how the class fused in the oven. I made some necklace and brooch as Christmas present. Now I can next time give earrings. It is interesting to see how the number of class layers impact to the shape of the class. If there is two layers the shape is more round compared to only one layer.

Lasi kukkii

Ensimmäiset kokeilut lasifriteillä ovat tulleet uunista. Näistä tulee keväisiä kaulakoruja, kunhan saan liimattua vielä korupohjat. Vain valmiista töistä näkee, että minkälaisia frittejä oikeasti kannattaisi ostaa. Nuo punaiset näyttivät kaupassa hauskemmilta, kuin sultettuna korussa. Samoin enemmän kontrastia sisältävät näyttävät sulaneena paremmilta.

First experience with the frits are available. These will be come neclaces. From the ready pieces you can see which kind of frits should be bought. Those red ones were nicer in the shop and now they are more orange. This is the typical, red colour disappares easily in the high temperature.

Ostoksia, ruokaa ja kulttuuria

Olin menossa eilen ystäväni kanssa syömään Meze Pointiin. Päätin sitä ennen tehdä kierroksen käsityöliikkeissä. Kävin ensi Karhisella ostamassa sulatuslasia. Löysin sieltä myös aivan ihanan näköisiä frittejä, joita ajattelin käyttää kevätkoruihin. Nuo fritit laitetaan lasin päälle ja niistä sulaa pieniä värikkäitä kukkasia lasin pinnalle. Hauska nähdä mitä näistä lopulta syntyy. Kyselin Karhiselta myös lasimaaleja, joita voisi käyttää sulatustöissä. Karhinen ei myy maaleja, vaan suositteli posliinikauppa Mederiä. He suosittelivat, että lasinsulatuksessa voisi käyttää posliinimaaleja, jotta väri pysyisi mahdollisimman hyvin. Ostin kokeeksi paria väriä ja siveltimen. Tämäkin on alue, jota en ole kokeillut aikaisemmin.

Minulle jäi vielä vähän aikaa ennen syömään menoa, ja poikkesin vielä Menitassa. Siellä oli malliksi kudottu ihana huivi Mega langasta, ja sorruin ostamaan langat, sekä niihin tarvittavan pyöröpuikon. Ostin lisäksi tarjouksessa olevaa Chick Mohair lankaa, joka jossain vaiheessa pääsee huiviksi.

Ruoka Meze Pointissa oli hyvää, ja suussasulava suklaakakku jälkiruoaksi oli jo liikaa. Tuli ihan ähky olo. Ystäväni oli menossa katsomaan Kansallisteatteriin Tennessee Williamisn näytelmää Viettelyksen Vaunu ja hän pyysi minua mukaan, mikäli lippuja olisi vielä jäljellä. Sain lipun ja mukava päivä sai päätöksen Kansallisteatterin suuren näyttämön katsomossa. Blancen esittäjä oli loistava, mutta Ville Keskilä ei kyllä vetänyt vertoja elokussa Stanleytä näytelleelle Marlon Brandolle. Kokonaisuudessaan näytelmä oli kyllä hyvä ja lähes kolmen tunnin esitys piti tiukassa otteessa. Lähdin päivällä vähän jälkeen kaksitoista Helsinkiin junalla, ja vähän jälkeen kaksitoista yöllä olin palannut kotiin vaiherikkaan päivän jälkeen.

I was going to eat lunch with my friend about 3 o'clock and before that I visited couple of craft shops. I bought glass for fusing and I found nice fritties which can be used with the class. After that I visited a shop where I bought porcelain pain. I will try that with fused class. I did also some ex tempore yarn shopping. The lunch in the Meze point was excellent and in fact we ate too much. The Choclate cake as a dessert was too much :-) Day ended in Kansallisteatteri where we were watching Tennessee Williams play A Streetcar Named Desire. The play was excellent but the Finnish actor Ville Keskilä cound not beat Marlon Brando in Stanley's role.