Kesän värejä

Villapallon neuleblogissa oli esitelty hänen vaatteidensa kesävärjejä, ja hän haastoi muut neuleblogaajat esittelemään omien kesävaatteiden värimaailmaa. Tämä vaikutti mielenkiintoiselta harjoitukselta, ja itsekin lajittelin osan kesävaatteita väreittäin.

Tässä tulos:

Punaista toki löytyy. Se on lempivärini. Näissä kesävaatteissa punainen näyttää olevan kukkakuvion muodossa. Kukkamekon seuraksi viileinä kesäiltoina sopisi hyvin punainen huivi, jonka voisin tehdä Kaisalta saamastani Wetterhoffin langasta.

Kuvasin vaalenpunaiset erikseen, vaikka oikeastaan se kuuluu tähän punaisten kategoriaan. Vaaleanpunaisia teepaitoja taitaa aina olla varastossa. Samoin valkoiset kesäfarkut ovat must.







Turkoosin eri värisävyt kuuluvat myös kesäväreihini. Turkoosien vaatteiden varasto saa lähes joka kesä jotain täydennystä. Ne ovat valkoisen kanssa niin raikkaita.









Uusin tulokas kesävärien joukossa on ruskea. Viime kesänä taisin hankkia ensimmäiset valkoruskeat vaatteet, ja tuo väriyhdistelmä tuntuu aina vain mukavammalta.

Tämä oli oikeastaan aika hauskaa, koska tästä huomasin itse, että ehkä se kaikkein tärkein kesävärini on valkoinen. Jokaisessa ryhmässä oli jotain valkoista.

Vielä kerran SNY

Eilinen blogiviestini oli kovin hätäisesti kirjoitettu. Ilmeisesti paketin avaamisen ja salaisuuden paljastumisen tuoma into purkaantui hätäisenä kirjoituksena, ja lukemattomina, suorastaan hävettävinä kirjoitusvirheinä.

Tässä vielä ensimmäiset paketit, jotka sain salaiselta neuleystävältäni Kaisalta. Nämä kuvat ovat ajalta eb (ennen blogia). Ensimmäinen paketti helmikuussa sisälsi huovutusvilloja, ja suklaata. Villat ovat päässeet käyttöön.

Seuraava paketti saapui ystävänpäivänä, ja sisälsi ystävänpäivätervehdyksen ja vaaleanpunaisia kukkakynttilöitä.

Muista paketeista onkin voinut lukea sitten täältä blogista.

Kiitos Kaisa vielä kerran.



Oma ystäväni oli Mira.

Tässä hänelle lähettämiäni paketteja: Helmikuun paketti oli punainen, ja kun itse olin neulahuovutukseta innostunut, lähetin hänellekin huovutusneulan, vähän villoja ja muuta pientä.




Maaliskuun teemana oli ruskea. Mira harrastaa myös nukkekotia, ja oli etsiskellyt balsaa, jota löysin HobbyPointista. Lisäksi pieni lasikoru ja vähän villaa + koiranmallinen piparimuotti liittyivät ruskeaan teemaan.









Huhtikuun alussa lähettämäni paketti oli keväisen värikäs, ja tarkoituksena oli, että Mira saisi pääsiäistä ennen erivärisiä villoja, joista voisi huovuttaa vaikkapa pääsiäismunia tms.

Viimeisestä paketista ottamani kuva on ilmeisesti eksynyt tänne koneeni bittilabyrinttiin (tai hävinnyt bittiavaruuteen), joten siitä minulla ei ole kuvaa. Miran blogissa on kuva viimeisestä paketistani. Huovuttamani laukku lähti viimeisessä paketissa.

En tiedä kumpi oli mukavampaa, pakettien keksiminen vai niiden saaminen. Jos olisi pelkästään saamapuolella, en uskoisi, että tämä salainen neuleystävä tuntuisi niin mukavalta. Kyllä tähän täytyy liittyä sekä antamisen että saamisen ilo. On mukavaa yrittää miettiä pakettia henkilölle, josta tietää vähän. Ehkä mukavinta oli oppia ystäväni välityksellä uutta, jota itse ei ehkä tulisi ajatelleeksikaan.

Viimeisen paketin odottelu oli yllättävän jännää, varsinkin, kun paketti tuli kuukauden lopussa. Joka päivä töistä tullessa odotteli, että jokohan paketti olisi tullut.

Ilmoittauduin tässä Fufoiluunkin, jotta saisin pari keskeneräistä neuletta valmiiksi. Lisäksi olen mukana laukkuvaihdossa, jota pitäisi ryhtyä nyt todenteolla edistämään.

Salainen neuleystäväni on paljastunut

Salainen neuleystäväni on paljastanut. Tänään töistä pyöräillessäni mietiskelin, että kuinka pitkään salainen neuleystäväni pitää minua jännityksessä. Toki toukokuuta on vielä pari päivää jäljellä, mutta innokkaana odotin, josko kotona odottaisi paketti.

Kotona ei odottanut paketti, vaan pakettikortti. Eikun reppu selkään, takaisin pyörän päälle, ja jatkamaan pikaisesti matkaa kohti postia. Onneksi posti auki kuuteen, joten ehdin hakea paketin jo tänään.

Suoritin aivan uskomattoman urotyön, kun kävin postin jälkeen kaupassa, kävin poimimassa raparperin oksia, leivoin raparperipiirakan, ja kaiken tämän jälkeen vasta avasin paketin. Suurta tahdonlujuutta se vaati, ja toisaalta jännityksen pitkittäminen on myös mukavaa.

Paketti oli hurmaava. Sillä oli Vetterhofin Vanamo-lankaa, muki, vaaleanpnaisia lämpökynttilöitä, suklaata ja hurmaavia silmukkamerkkejä. Niitä minulla ei ennestään ollutkaan, joten olen milloin mitäkin langanpätkää pitänyt merkkinä.

SNY:ni pidätteli paljastumistaan viimeiseen asti. Hän teki ihanan kortin, joka oli pakattu kolmeen (3) kirjekuoreen. Toisen kuoren avattuani nauroin jo ääneen. Salainen neuleystäväni on Kaisa.


Pikkaisen sitä aavistelinkin jo etukäteen, kun postileimassa oli Lapua, tein vähän blogisurffailua, ja sain niin sopivankokoiset huovutetut tohvelit.

Kiitos Kaisa, olet ollut ihana salainen neuleystävä, ja jatkossa et enää niin salainen. Olet inspiroinut ja ohjeellasi innostanut minut pesukonehuovuttamisen maailmaan, josta olen tosi innoissani.


SNY:hyn oli mukava osallistua, ja yllättävän hauska oli odotella paketteja, ja miettiä omia paketteja

Vihdoinkin keltaista

Eilen värjäilin koivunlehdillä, ja vihdoin sain keltaista väriä. Siis keltaista, joka näyttää enemmän keltaiselta kuin kellanvihreältä. Ja rautavihtrillillä jälkivärjäyksessä tuli kauniin tummanvihreää. Koivusta saatava väri oli selvästi keltaisempaa kuin odotin. Keväällä koivusta ilmeisesti tulee voimakkaampaa väriä. Koivulla suositellaankin värjättävän ennen juhannusta.

Koivunlehtiliemen tuoksu oli kuin saunavihdan. Otin kuvaa ilmeisesti liian kuumasta liemestä, kun höyry vielä nousi. Väri tarttui esipuretettuihin lankoihin varsin nopeasti, joten aavistuksen värjäyksen lopputuloksesta näki aika nopeasti.

Eilinen aamu oli tosi kaunis, oikein kesäaamu parhaimmillaan. Linnun lauloivat, tuomet ja syreenit kukkivat, ja niiden hento tuoksu leijui ilmassa. Pyöräillessäni lähimaastossa sävelmä rupesi soimaan päässäni, ja pikkuhiljaa sanat tulivat mieleen: " On kesän kirkas huomen, ja suvi sunnuntain. Ei liiku lehti tuomen, on lintunenkin vait." Se kuvasti oikein mainiosti sitä rauhallista tunnelmaa. Välillä aina hämmästelen sitä rauhallista ja maalaismaista tunnelmaa, jonka voi löytää myös Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista.

Softabugeja ?

Perjantai-illan virkistykseksi selvitystä siitä mikä on huvittelupaketin ja käyttöjärjestelmän ero.



Subject: Husband 1.0

To: Tech Support,
Last year I upgraded from Boyfriend 5.0 to Husband 1.0 and noticed that the new program began making unexpected changes to the accounting software; severely limiting access to wardrobe, flower and jewelry that operated flawlessly under Boyfriend 5.0. No mention of this phenomenon was included in the product brochure.

In addition, Husband 1.0 un-installs many other valuable programs such as DinnerDancing 7.5, CruiseShip 2.3, and OperaNight 6.1 and installs new,undesirable programs such as PokerNight 1.3, SaturdayFootball 5.0, Golf 2.4 and ClutterEverywhere 4.5. Conversation 8.0 no longer runs,and invariably crashes the system.

Under no circumstances will it run DiaperChanging 14.1 or HouseCleaning 2.6. I've tried running Nagging 5.3 to fix Husband 1.0, but this all-purpose utility is of limited effectiveness.
Can you help, please!!!!
Sincerely, Jane
-----------------------------------------------------
Dear Jane:
This is a very common problem women complain about, but it is mostly due to a primary misconception. Many people upgrade from Boyfriend 5.0 to Husband 1.0 with no idea that Boyfriend 5.0 is merely an ENTERTAINMENT package.
However, Husband 1.0 is an OPERATING SYSTEM and was designed by its creator to run as few applications as possible.

Further, you cannot purge Husband 1.0 and return to Boyfriend 5.0,because Husband 1.0 is not designed to do this. Hidden operating files within your system would cause Boyfriend 5.0 to emulate Husband 1.0, so nothing is gained. It is impossible to uninstall, delete, or purge the program files from the system, once installed. Any new program files can only be installed once per year, as Husband 1.0 has severely limited memory. Error messages are common, and a normal part of Husband 1.0.In desperation to play some of their "old time" favorite applications, or to get new applications to work, some women have tried to install Boyfriend 6.0, or Husband 2.0.

However, these women end up with more problems than encountered with Husband 1.0. Look in your manual under "Warnings: Divorce/Child Support". You will notice that this program runs very poorly, and comes bundled with HeartBreak 1.3.

I recommend you keep Husband 1.0, and just learn the quirks of this strange and illogical system. Having Husband 1.0 installed myself, I might also suggest you read the entire section regarding General Partnership Faults [GPFs]. This is a wonderful feature of Husband 1.0, secretly installed by the parent company as an integral part of the operating system.
Husband 1.0 must assume ALL responsibility for ALL faults and problems, regardless of root cause.
To activate this great feature enter the command "C:\ I THOUGHT YOU LOVED ME". Sometimes Tears 6.2 must be run simultaneously while entering the command. Husband 1.0 should then run the applications Apologize 12.3 and Flowers/Chocolates 7.8. TECH TIP! Avoid excessive use of this feature.

Overuse can create additional and more serious GPFs, and ultimately YOU may have to give a C:\ I APOLOGIZE command before the system will return to normal operations. Overuse can also cause Husband 1.0 to default to GrumpySilence 2.5 or worse yet, to Beer 6.0. Beer 6.0 is a very bad program that causes Husband 1.0 to create FatBelly files and SnoringLoudly wave files that are very hard to delete. Save yourself some trouble by following this tech tip!

Just remember! The system will run smoothly, and take the blame for all GPFs, but because of this fine feature it can only intermittently run all the applications Boyfriend 5.0 ran.

Husband 1.0 is a great program, but it does have limited memory and cannot learn new applications quickly. Consider buying additional software to improve performance. I personally recommend HotFood 3.0, Lingerie 5.3 and Patience 10.1. Used in conjunction, these utilities can really help keep Husband 1.0 running smoothly. After several years of use, Husband 1.0 will become familiar and you will find many valuable embedded features such as FixBrokenThings 2.1, Snuggling 4.2 and BestFriend 7.6.

A final word of caution! Do NOT, under any circumstances, install MotherInLaw 1.0. This is not a supported application, and will cause selective shutdown of the operating system. Husband 1.0 will run only Fishing 9.4 and Hunting 5.2 until MotherInLaw 1.0 is uninstalled. I hope these notes have helped. Thank you for choosing to install Husband 1.0 and we here at Tech Support wish you the best of luck in coming years.
We trust you will learn to fully enjoy this product!

Tech Support

UFOilua

Jossain blogissa muistan nähneeni UFO:ilu tempauksen. Ilmeisesti siinä yritetään urakalla päästä eroon muutamasta UFO:sta. Itsekin löysin käsitykoppani uumenista aika tarkkaan10 vuotta vanhan UFO:n, josta olisi tarkoitus tulla lyhythihainen kesäpaita. Löysin myös Suuren Käsityölehden, josta malli oli.

Lanka on Novitan Tennessee lankaa, jota vuonna 1997 myytin 50g kerissä. Tuolloin alkukesästä tapasin mieheni, joten ehkä siinä ensihuumassa ei ollut aikaa kutimille :-) Nyt kymmenen vuoden kunniaksi voisi tehdä tämän työn loppuun, ja päästä eroon yhdestä UFO:sta. Malli näyttää näin nykypäivästä katsottaen ihan ok:lta, pieni epäilys tosin on, että 10-vuotta sitten muoti oli vähän väljempi. No täytynee ottaa saumoista sisään vähän normaalia enemmän.

Taitaa niitä muitakin UFO:ja löytyä kaappien kätköistä, mutta ne jääkööt toiseen kertaan.

Oi ihana toukokuu

Sain iloita tänään huumaavasta tuomien tuoksuta työmatkallani. Pyörämatkani varrelle osuu yksi vanha kuja, jonka varrella kasvaa isoja ja vanhoja tuomia. Joka kevät jossain vaiheessa kukkien määrä on riittävä, jolloin tuon tuoksun huomaa ensimmäistä kertaa. Tänään oli tuo päivä. Siitä tulee joka vuosi yhtä kesäinen olo.

Suurin pihaprojekti tälle vuodelle on onnellisesti takana, ja nyt voi keskittyä ihailuun ja pienimuotoisempaan puuhasteluun. Nuppusina siiretyt kevätesikotkin kukkivat kauniimmin kuin koskaan ennen.

Kesäkukat on istutettu, ikkunat pesty ja aurinko paistaa. Kesä on tullut, siis sandaalit jalkaan.

Väri tuli - väri meni

Huovutettu kassi on nyt valmis. Tein i-cordilla kolme nauhaa, joista punoin lettiä hihnaksi. Lanka on Virtain Villalankaa, jotka olen värjännyt kokenillilla. Alin väri on luonnonvaalea villalanka ensimmäisestä värjäyskerrasta. Keskimmäinen väri on vaaleanharmaalle langalle jälkiväristä, ja ylin väri on luonnonvaalea lanka jälkiväristä.

Kokenillivärjäys ei ilmeisesti kestä 60 asteen pesua haalistumatta. Alin väri vaaleni lähes ylimmän värin tasoiseksi. Ylin ja keskimmäinen väri sentään pitivät pintansa. Tulos on silti ihan mukiinmenevä, ja todennäköisesti tulen huovuttamaan laukkuja myös tulevaisuudessa. Täytyy miettiä vielä tuota värinkestävyyttä.

Hiljaa hyvä tulee

Taas on yksi neule jämähtänyt viimeistelyvaiheeseen. Liivin kappaleet valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutta yhä se vain makoilee tuossa käsityökopassa odottamassa viimeistelijän inspiraatiota. Viime viikolla sain sentään nuo langanpätkät pääteltyä, vielä pitäisi laitta kappaleet prässiin, ja sen jälkeen kutoa kaula-aukko ja hihansuut.

Ehkä noudatan vain otsikossa olevaa sananlaskua.

Hihnaongelma

Värivalinta huovutettavaan laukkuun on tehty. Monta erilaista väriyhdistelmää oli mielessä. Laukku on päässyt siihen vaiheeseen, että pitää miettiä, minkälaiset kantohihnat siihen laittaa. Löysin Ullasta ohjeet I-cordiin, ja ajattelin, että jospa tekisi kolme pötkylää, ja letittäisi ne. Katsotaan mitä tulee.

I-cordin neulominen on tosi helppoa, en ollut sitä aikaisemmin ymmärtänytkään. Todennäköisesti olisin käyttänyt tekniikkaa jo aikaisemmin, jos olisin sen tajunnut.

Koska en omista 5:n tai 6:n sukkapuikkoja, minulla ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon 3.5:n sukkapuikoilla kudottu nauha kutistuu huovutettaessa. Parempi tehdä hihnoista riittävän pitkät, niitä voi sitten aina lyhentää. Lyhyestä ei saa pitkää tekemälläkään.

Ja nyt voikin vain katsoa, kun nurmi kasvaa

Puutarhaurakan ensimmäinen vaihe on nyt ohi. Nurmikon alusta on harattu, lanattu ja jyrätty ties kuinka monta kertaa. Ja lopuksi nurmikon siemen kylvetty, harattu ja jyrätty taas muutaman kerran. Kastelulaitteet asetettu, ja nyt sitten vain odotellaan ruohon kasvua. Loppu kesä kuluukin sitten vain rennosti nurmikon kasvua katsellessa

Kroppa on urakasta väsynyt, mieli tyytyväinen, ja saunanjälkeinen olo on rento.

Ison nurmikkourakan tiimellyksessä ehti miettiä, että oheinen Wienissä oleva japanilainen puutarha oli varsin kaunis, vaikka siellä ei ollut ollenkaan nurmikkoa :-)

Millainen puikko siis olisin?

Löysin Satu H:n blogista tällaisen meemin



Millainen kutoja olet:

You're a knitter. There's no turning back now; soon you'll have calluses on your index fingers and double-points rolling around on the floor of your car. There are still plenty of new things you can try, but you have the basics down pat.



Millainen neulepuikko olisit:

You are bamboo.Warm, cozy, and thoughtful, you take your time and enjoy how things feel, smell, and taste. You love the craft and beauty of traditional things, and you value the comfort and experience of knitting as much as the results. But while you are reveling in your warm cozies, don't get stuck. Warm is wonderful, but so is the whole wide world!

Yllättävän hyvin sopivia molemmat. Vai onko se niin, että kun näkee tällaisten kyselyiden vastauksia, niin siitä poimii ne itselle sopivimmat, koska muitakaan vastauksia ei tiedä.

Uudelleenvärjäyksen mahdollisuus ja tulos

En ollut aivan tyytyväinen voikukan kukinnoista saatuihin väreihin. Ne olivat mielestäni liian vaaleat. Jostain värjäyskirjasta olin lukenut, että koko kasvilla tulisi kellertävämpää.

Siispä tuumasta toimeen. Otin värjätyistä vyyhdeistä talteen pienet pätkä, jotta muistaisin mitä sävyä oli tullut. Kävin keräämässä muovikassillisen voikukanlehtiä. Laitoin ne vanhaan kukintoliemeen, ja keittelin kasveja tunnin verran.

Jäähdytin liemen, ja laitoin kertaalleenvärjätyt langat liemeen. Aluksi värit näyttivätkin kellastuvan. Lopputulos ei ollut kuitenkaan sellainen kuin kuvittelin.

Alemmassa kuvassa on alkuperäiset langat, ja ylemmässä uudelleenvärjätyt. Toinen vyyhdeistä on alunalla puretettu ja toinen rautavihtrillillä. Ilmeisesti tuosta rautavihtrillillä puretetusta langasta irtosi väriä värjäysliemeen, ja kumpikin langoista tuli enemmän tai vähemmän vihertäväksi.

Lessons learnt: Älä laita rautavihtrillillä puretettua lankaa samaan aikaan muiden kanssa värjäysliemeen. Voipi olla, että voikukkakokeilut vielä jatkuvat. Nyt alunapuretteisena ja koko kasvilla.

Värjäys on siitä mukavaa puuhaa, että piharemontin yhteydessä voi sivutoimisesti värjätä.

Värinvalinnan vaikeus

Fyysisesti raskaan, mutta henkisesti antoisan puutarhapäivän jälkeen on mukava hetkeksi istahtaa tietokoneen ääreen. Nurmikon pohja on jyrsitty, lannoitettu ja harattu. Nurmikko on rajattu istutuspenkeistä kivillä. Selkä on jäykkä, ja ranne on kipeä, mutta muuten on tyytyväinen olo.

Kaiken puutarhatouhun rinnalla jotain pientä myös käsityön saralla. Tarkoituksenani on siirtyä pesukonehuovutuksessa seuraavaan vaiheeseen. Kännykkäpussin jälkeen on vuorossa laukku. Laitoin kaikki kokenillilla värjäämäni vyyhdet vierekkäin, maustettuna vaahterankuoresta rautavihrillillä aikaansaadulla harmaalla vyyhdellä.

Tarkoitus on valita kolme väriä, joista kutoisin kassin. Yllättävän vaikea valinta. Kesäksi voisi tehdä vaaleamman ja pirteämmän. Toisaalta, tuleeko huovutettua kassia käytettyä kesällä? Syksyä varten voisi valita tummat sävyt, vai tekisikö enemmän harmaan- vai punaisensävyisen.
Jokatapauksessa lankoja on kertynyt, joten jotain niistä olisi hyvä saada aikaan. Erityisesti, kun uusia värjäyseriä tulee koko ajan.

Voikukkaväriä - voi kukkaväriä

Keräsin reilun kattilallisen voikukkia, ja ajattelin kokeilla, millaista väriä tulisi pekistä kukinnoista. Kukkiva voikukkaniitty oli kaunis, ja oli vähän sääli kerätä niitä. Mutta seuraavana päivänä ei kukaan olisi huomannut, että voikukkia oli niityltä kerätty kilon verran.

Kukat laitoin sellaisenaan kattilaan, ja kaadoin vettä päälle. Annoin kiehua tunnin verran ja siilasin kukat pois. Annoin liemen jäähtyä, ja lisäsin alunalla ja viinikivellä esipuretetun langat.


Langat olivat n. tunnin 85-95 asteisessa väriliemessä, jonka jälkeen jaoin liemen kahteen osaan. Toisessa liemessä annoin lagan jäähtyä yön yli. Toiseen osaan laitoin rautavihtrilliä, ja kuumensin 15 minuuttia.

Tuloksena oli kovin vaalean-haaleankeltaista, ja lähes samaa harmaata, kuin vuohenputkella värjätessä. Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla lientä, jossa on myös voikukan lehtiä mukana. Toivottavasti siitä tulisi keltaisempaa. Näin harjoitellessa täytyy kokeilla eri kombinaatioilla, jotta löytyisi lopulta ne kasvit, joista tulee mukavimmat värit. Tosin keruuajankohta, vesi, auringonpilkut ja muut taiat saattavat tehdä erikerroilla tehdyistä värjäyksistä erilaisia.

Voi olla, että laitan nämä samaiset vyyhdet toiseenkin liemeen, kun nämä eivät niin silmääni miellyttäneet. Tosin mitä kauemmin aina värejä katselee, niin sitä paremmiksi ne ajan myötä muuttuvat. Ihmeellistä

Laukkuvaihto

SNY lähenee loppuaan, mutta laukkuvaihto on vasta alkumetreillä. Tänään saapui tieto, kenelle teen laukun, joka postitetaan kesäkuussa. Mielenkiintoinen suunnittelu on edessä, ja mukava tutustuminen uuteen ystävään. Yllätysten kuukaudet jatkuvat.

Kaikenlaista on tullut kudottua

Tämän meemin löysin Marjutin blogista.

Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut
- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
- puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa
- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset ranteesta kärkeen
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi
- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)
- lomaneuleita
- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita
- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa

Olen
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen neulonut
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa
-kasviväreillä

Olen huovuttanut
Olen
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni

Olen osallistunut
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut
- lapsen neulomaan
- miehen neulomaan

Yllättävän paljon on tullut vuosien mittaan erilaisia asioita tehdyksi, paljon on vielä kokeilematta.

Puutarhanhoidon ihanuus ja kurjuus

200 kuutiota maata on levitetty. Ja mikä ihaninta, sen levitystyön, ja isoista kivistä muodostetun penkereen, teki kaivinkone. Käsivoimin tuollaisen maan siirrossa olisi mennyt ihan kirjaimellisesti ikä ja terveys. Alppiruusut nousivat kevyesti entiselle paikalleen, mutta lähes metrin korkeammalle. Omenapuu siirtyi myös suuremmitta vaurioitta. Siirrettyjen kasvien osalta meille lankeava suurin työ on kastelu. Mutta letkun ääressä voi ihailla vihertyvää luontoa, ja olla omien ajatustensa parissa.

Kun alppiruusut oli siirrelty, otin niistä pois kaikki kukkanuput. Henkisesti tuntui yllättävän vaikealta ottaa jokaikinen kukan alku pois, jotta kasvi voisi käyttää kaiken energiansa uudelleenjuurtumiseen. Yleensä sitä yrittää saada kasvit kukkimaan kaikin keinoin, ja nyt piti varmistaa, että kukkia ei tule. Ja niitä nuppuja oli varmaan yli 100. Valtava kukkaloisto jäi vain haaveeksi. Saa nähdä, kukkivatko meidän alppiruusumme enää koskaan yhtä kauniisti, kun ne ovat kukkineet. Sen verran paljon niiden olosuhteen naapuritontin puustonkaatamisen myötä ovat muuttuneet. Mutta alppiruusujen kukkaloistoa voi alkukesäisin käydä ihailemassa Haagan alppiruusupuistossa. Tuo ylhäällä on kuva omien rodojen kukkaloistosta viime kesäkuulta.

Isoin oma urakka on vielä edessä: uuden nurmikon laittaminen. Tiedossa on siis jyrsintää, kalkitusta, lannoitusta, jyräystä, siementen laittoa ja kastelua, kastelua, kastelua .... Ei voi muuta kuin toivoa säännöllisiä ja lempeitä yösateita auttamaan puutarhuria. Olisi jotenkin sääli, jos kokoajan joutuisi ruiskuttaa päijänteen ensiluokkaista vettä puutarhaan. Kehnompikin vesi ajaisi saman asian.

Ja tuo otsikkoon liityvä kurjuus tuli siitä, että niitä nuppuja oli niin sääli nyppiä pois. Muut hommat, raskaatkaan eivät ole kurjia. Siinä on ehkä sama asia kuin käsitöissä: on mukava nähdä oman työnsä jälki. Ja puutarhahommien lomassa on mukava keitellä väriliemiä. Tänään keittelin voikukkaa, tulokset näette lähitulevaisuudessa.

Alppiruusujen kera toivotan hyvää äitienpäivää kaikille äideille.

Viisuhuumaa senaatintorilla

Ystäväni soitti, ja kysyi, että lähdenkö katsomaan euroviisuhuumaa Helsingin keskustaan. Lähdin mukaan katsomaan, että minkälaista menoa kaupungilla oli. Kampissa ja Esplanadilla oli selvästi normaalia kesäviikonloppua enemmän väkeä. Mutta kaikkein eniten väkeä oli senaationtorilla.

Pikkuhiljaa tuomiokirkon portaat ja itse senaatintori täyttyivät viisuilijoista. Alkuillasta oli suomalaisia esiintyjiä esiintymislavalla, ja illan euroviisut oli tarkoitus näyttää suurilta videoscreeneiltä.



Senaatintorilla oli runsaasti ulkomaalaisia, liput liehuivat, ja monen naamaan oli väritetty kansallisuudenmukainen lippu. Tunnelma oli kohoamassa, ja ilmassa oli suuren kansanjuhlan tuntua. Siitä huolimatta sohva tuntui mukavammalta paikalta katsoa viisuja, kuin tuomiokirkon kova porras, joten jätimme senaatintorin nuoremmille. Äsken tuli kohtaus, jonka Krisse juonsi, ja siinä näki, että väkimäärä oli varmaan tuplaantunut siitä, kun lähdin puoli kymmenen aikaan pois. Tunnelma tuntui olevan siellä katossa, mutta kyllä kotisohva on mukava paikka :-)

Kolmeen kertaan kudottu baskeri

Jotkut käsityöt eivät meinaa onnistua sitten millään. Kudoin ensimmäisen kerran tätä baskeria Novitan Tennessee-langasta. Ohje oli kirjastosta lainaamastani "Myssystä sukkiin" -kirjasta. Ensimmäistä versiota kudoin vain n. 5 senttiä, kun huomasin, että siitä tulee liian iso.
Virhe 1: ohje oli villalangalle, ja kudoin sitä puuvillalangasta. Vaikka neuletiheys oli sama, niin puuvillalangassa resori ei mene yhtä paljon kasaan, kuin villalangassa.

Myssy purkuun, ja pienemmät puikot. Ei tullut myssyä pienemmilläkään puikoilla. Siitä oli tulossa liian iso. Huomasin sen taas kudottuani n. 5 cm.
Virhe 2: Olisi pitänyt laskea, että ohjessa oleva 160 silmukkaa ja neuletiheys 22 s / 10cm, tarkoittaa, että päänympärykseksi tulee n. 70 cm. Eihän kellään ole niin isoa päätä.


Seuraavaksi vaihdoin Novitan Nalle-lankaan. Ja sinnikkäästi kudoin ohjeen mukaan. Nyt kudoin loppuun, ja totesin, että baskeri holataa päähäni, eikä päätä jää näkyviin.
Virhe 3: Vieläkään en uskonut, että ihmisen päänympärys ei ole 70 cm. Ihmeen sinnikäs tyyppi.

Koska baskeri oli muuten valmis, niin ajattelin, että en kyllä pura koko myssyä. Ryhdyin purkamaan neuletta väärästä suunnasta. Se onnistui, mutta oli niin hidasta, että en jaksanut purkaa sillä tavalla. Otin sakset, leikkasin resorin puolesta välistä, purin lopun resorin, nostin silmukat puikolle, ja kudoin resorin valmiiksi pienimmillä puikoilla jotka löysin. Ensimmäisellä kerroksella myös vähensin 30 silmukkaa. Näin sain resorista vihdoinkin sopivan kokoinen. Eli oikeasti virhe oli ohjeessa, jossa olisi pitänyt kutoa resori esim. 120 silmukalla, ja lisätä ne 40 silmukkaa resorin jälkeen, jotta saadaan aikaan baskeri myssyn sijaan. Nyt vielä on mietinnän alla, että värjäänkö tuon myssyn vaikkapa vuohenputken vihreäksi.

Pitkiä pellavia

Salainen neuleystäväni muisti minua jälleen. Hän laittoi kauniin kortin ja pussillisen pellavansiemeniä. Hän kertoi kortissaan, että varsinainen toukokuun paketti saapuu sitten loppukuusta. Eli jännitystä loppuun asti.

Kiitos SNY, eiköhän nuo siemenet löydä paikkansa puutarhasta, kunhan maamassat ja mullat on saatu levitettyä. Kaivinkone tulee huomenna, ja homma voi alkaa. Ehkä jo viikonloppuna pääsen istuttamaan siemenet.

On tulppaaneita tulvillaan iloinen Amsterdam

Ja muutama tulppaani on auennut Espoossakin. Nämä monivuotiset parvitulppaanit ovat aika aikaisia kukkijoita, ja mitkä mukavinta, ne aukeavat uskollisesti vuodesta toiseen. Niiden loito ei ole yhtä uhkea, kuin pitkälle jalostettujen tulppaanien, mutta omassa vaatimattomuudessaan ne ovat oikein sieviä ja vaivattomia puutarhan asukkeja.










Omenapuussakin on jo nuput. Tosin vain seinän vierellä kasvavassa säleikköomenapuussa. Puu on juronut paikallaan muistaakseni 6 vuotta, ja tänä vuonna se kukkii ensimmäistä kertaa. Olin jo menettänyt toivoni tämän omenapuun suhteen. Mielenkiintoista nähdä, jaksaako se tehdä hedelmiä, vai saammeko nauttia vain kukkasista.

Vihertävää

Värjäilin sunnuntaina yön yli lionneilla vuohenputkilla. Keittelin niitä taas tunnin verran, siilasin liemen, annoin sen jäähtyä, ja laitoin alunalla ja viinikivellä esipuretetut langat liemeen. Liemi näytti vaaleanruskealta. Se saattoi johtua siitä, että vuohenputkien mukana oli kattilaan mennyt vähän hiekkaa / multaa, joka löytyi sitten kattilanpohjalta. Vähitellen langat rupesivat saamaan väriä. Ensin niistä tuli kellertäviä ja pikkuhiljaa lanka sai hennon keväisen vihreän sävyn. Otin langat pois padasta, lisäsin gramman rautavihtrilliä, ja jatkoin värjäystä toisella vyyhdellä. Tuloksena oli harmaaseen sävyttynyt vihreä. Kummatkin värit ovat ihan hyviä, mutta aika haaleita.


Tässä viikonlopun värjäyssaalis kokonaisuutena vasemmalta oikealle puretusaineineen.
Vuohenputki: aluna+ viinikivi
Vuohenputki: aluna + viinikivi + rautavihtrilli
Vaahteran kuori: rautavihtrilli
Vaahteran kuori: aluna + viinikivi



Koivun kaarna (tai se tuohen alla oleva punaruskea aine) on vielä likoamassa. Sen värjäilyä kokeilen todennäköisesti seuraavaksi. Keräilen myös narsissien kuihtuvia kukkia tulevia värjäyksiä ajatellen. Odotan myös innokkaasti, että voikukka alkaa kukintansa. Lupiinin lehdetkin saavat vielä kasvaa, ennen kuin niitä kannattaa laittaa värjäyspataan.

Nykyajan ompeluseurat

Käsitöitä olen tehnyt niin kauan kuin muistan. Jo hyvin pienenä äiti opetti virkkaamaan hiirenhäntää. Kun sain 5-vuotiaana barbinukkeni (olen ikäpolvea, jolla oli vain yksi barbi), virkkasin sille kymmenittäin puolihameita. Valtaosan peruskäsityötaidoistani (kutominen, virkkaus, ompelu, mattojen/poppanan/shaalin kutominen) olen oppinut äidiltäni. Jostain syystä koulun käsityöopetus ei minua saanut koskaan innostumaan.

Minulle käsitöiden teko on ollut aina lähinnä yksinään puuhastelua. Poikkeuksen muodostaa opiskeluaikani, jolloin saatoimme kokoontua jonkun kaverin luo kutomaan, ja viettämään aikaa yhdessä. Joskus kudoimme luennollakin, ja eräs ystäväni vieläkin häpeillen muistelee sitä, kun hänen puikkonsa putosi ja kieri kilisten ison luentosalin portaita alas. Luennon pitäjä poimi puikon, ja palautti sen ystävälleni.

Blogeja lukiessani ryhdyin miettimään, kuinka tietotekniikan vaikutus on ulottunut niinkin yllättävälle alueelle kuin käsityöt, ja kuinka positiivisella tavalla. Vasta viime syksynä havaitsin, että internet on ehtymätön aarreaitta myös käsitöiden saralla. On mukava lukea ja nähdä kuvia muiden tekemistä töistä. Blogien kautta tutustua ihmisiin, jotka ovat myös kiinnostuneita samoista asioista.

Viime syksynä monessa blogissa oli juttua Fifi-huivista ja salomoninsolmuista. Tällä hetkellä baijerilaissukat taitavat olla suurin mielenkiinnon kohteista. Itsekin olen kutonut yhden Fifi-huivin, ja kieltämättä nuo baijerilaissukat kiinnostavat. Ideoita saa netistä enemmän kuin koskaan ehtii toteuttaa. Voi huomata, että muillakin on halu hankkia lankoja, tai muita käsityötarvikkeita, enemmän, kuin ehkä äärellisessä ajassa ehtii käyttää.

Internetin myötä käsityöinnostukseni on ehkä jopa kasvanut, ja se tarjoaa uuden kanavan hankkia tietoa erilaisista käsityötavoista. Ennen tieto kulki suusta suuhun ompeluseuroissa ja ystävältä ystävälle, nykyiset ompeluseurat tapahtuvat blogimaailmassa (ja myös neuletapaamisissa).

Toivottavasti blogimaailmassa säilyy nykyinen lämminhenkinen tunnelma, johon kukin voi ottaa osaa haluamallaan tavalla, nauttien käsillätekemisen ilosta, ilman ulkoa tulevaa painetta.

Vaahteravärejä

Vaahterankuorisilppu on ollut likoamassa parisen viikkoa, ja vihdoin ajattelin testata, että mitä väriä sillä saisi. Värjäykseni herättää perheen keskuudessa aina hilpeyttä, ja eilenkin poika kysyi, että "taasko sä keität noita naruja. Eikö olisi helpompaa ostaa valmiina."

Keittämätön liemi oli vahvan oranssinruskeaa, ja odotin jännityksellä, että kuinka kirkkaita värejä tulisi. Tunnin verran keitin kuoria, jonka jälkeen laitoin langat siilattuun veteen. Toinen vyyhti oli alunalla ja viinikivellä puretettua, toinen oli purettamaton vyyhti, kun yleensä kuorisilpulla värjätessä ei tarvita edes puretusainetta.

Värjäys uusilla aineilla on aina jännää, joten lankojen väriä tulee katsottua vähän väliä. Pettymys oli suuri, kun tuntui, että eihän liemestä tartu ollenkaan väriä. Aloin ymmärtämään, miksi vaahteraa ei ole lueteltu yleisimpien värjäyskasvien listoissa. Alunapuretettu lanka jäikin hyvin vaaleankeltaiseksi. Purettamaton vyyhti oli samanvärinen. Lopuksi laitoin vähän rautavihtrilliä, ja pidin purettamatonta kerää siinä 15 m. Siitä tuli vaaleanharmaa.


Liemi oli sen verran voimakkaan väristä, että olin kuvitellut, että siitä tulisi paljon voimakkaammat värit. Mitä kauemmin värejä on katsellut, niin sitä paremmilta (vaikka ei ehkä kauhean hyviltä) ne tuntuvat. Tässä onkin tämä "narujen keiton" viehätys. Etukäteen ei tiedä, mitä tulee, mutta lopputulos sopii hyvin muiden värien kanssa. Keräsin kattilallisen vuohenputkia, ja laitoin ne likoamaan. Huomenna varmaan kokeilen, mitä värejä niistä saa.

Mukana laukkuvaihdossa

Salainen neuleystävä on loppumassa toukokuussa, joten päätin osallistua laukkuvaihtoon. Laukkuvaihdosta lisää laukkuvaihtoblogissa.

Salaisuudet paljastuvat

Salaisuudet paljastuvat ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi se, mihin puutarhassa on istutettu valkoiset pionit. Kuudesta pionista kaksi on valkoista ja neljä punaista. Koska vain osa puolitoista vuotta sitten istutetuista pioneista kukki viime kesänä, ei tämä salaisuus vielä paljastunut. Tänä vuonna pionit ovat jo huikeassa kasvussa, kuten kuvasta näkyy, joten elän toivossa, että tänä vuonna selviää, että ovatko valkoisena ostamani pionit oikeasti valkoisia, ja missä kohtaa ne kasvavat.

Salainen neuleystäväni selvinnee jo aikaisemmin. Sen pitäisi selvitä nyt toukokuussa, ja innolla odotan sailaisuuden paljastumista. Toisaalta on ikävää, kun tämä mukava pakettien odottelu päättyy.

Joitain asioita olen onnistunut neuleystävästäni selvittämään, ja minulla on pienen pieni aavistus, kuka neuleystäväni saattaisi olla. Tässä muutama ajatus: hän asuu todennäköisesti pohjanmaalla. Yksi paketeista on tullut Seinäjoen postileimalla ja toinen Lapuan postileimalla. Parista paketista en ole saanut selvää. Hänellä on pieni jalka. Saamiani tohveleita hän kertoi sovittaneensa omaan jalkaansa. Minun kengännumeroni on 35, joten hänekin jalkojen täytyy olla pienikokoiset. Hän harrastaa pesukonehuovutusta. Ohjeet, jotka sain, olivat hyvät ja kattavat.

Aavistukseni mukaan neuleystäväni on pienikokoinen naishenkilön, joka on Runotyttöjen ja Annan ystävä, ja joka on valtavan nopea kutoja. En paljasta arvailujani enempää, vaan jään jännityksellä odottamaan salaisuuden paljatumista.

Golf-ruutuja

Sain SNY:ltäni huhtikuun paketissa viimevuotisen Novitan-talvinumeron. Siinä oli hauskannäköinen golf-ruutuinen liivi, joka ikäänkuin väkisin tuppasi puikoilleni :-) Langat löytyivät lähikaupasta. Yksivärinen takakappale on tehty, ja nyt on vuorossa etukappale, jossa on ruudutus. Yhdellä rivillä kudotaan yhteensä 7:stä lankakerästä, joten pientä lankojen sekamelskaa on välillä havaittavissa. Onneksi kuvio on muuten helpoin mahdollinen. Eli oikein sopiva tv-neule.

Puutarhan värjäyskasveja

Vapunpäivä on mennyt puutarhatöissä. Puutarhaprojektin vuoksi täytyy siirtää mahdollisimman paljon kasveja olemassaoleviin penkkeihin ja myös väliaikaisistutuksiin. Olen siirtänyt kukkivia ja kukkimattomia kasveja, saa nähdä kuinka näiden kukkivien käy. Viime viikolla siirtämäni pikkusydämet ovat kasvaneet jo huikeasti, ja aloittavat kukkimistaan. Ainakaan ne eivät ottaneet nokkiinsa.

Tällä hetkellä kukkivat narsissit, helmihyasintit, scillat, talviot, pikkukäenrieska, valkovuokko ja kevätkaihonkukka. Helmililjat aloittelevat kukintaansa.

Kun narsissien kukat ovat kuihtuneet, pääsevät ne likoamaan ja odottelemaan kuumennusta. Narsissista pitäisi tulla keltaista väriä alunapuretuksella ja lehmuksenvihreää rautapuretuksella. Tänä vuonna pitäisi narsisseja olla riittävästi, että voisi kokeilla värjäystä. Kun jasmikkeet kaadettiin, niiden alla olevat vuohenputket ovat saaneet valoa, ja ovat päässeet valloilleen. Onneksi nekin ovat hyviä värjäyskasveja, joten pata odottaa. Nurmikolla olevat voikukat jäävät maansiirtotöiden alle, joten omalta tontilta ei tänä vuonna taida löytyä (riittävästi) voikukkia :-)Värjäysinnostuksen myötä osa rikkakasveistakin on muuttunut värjäyskasveiksi, ja suhteeni ko. rikkakasveihin on muuttunut positiivisemmaksi.