Syksyn viimeisiä värjäyksiä

Olin säilönyt kesällä krappiliemen ämpäriin jatkovärjäilyä varten. Lisäksi tallessa oli tiikerinkaunosilmäliemi + kertaalleen käytetyt kukat. Kun tiikerinkaunosilmän kukkia ei enää tullut, katkoin varret. Nämä kaikki sekoitin keskenään. Eli keitin uudelleen tiikerinkaunosilmien kukinnot ja varret krappiliemen ja tiikerinkaunosilmäliemen sekoituksessa.

Laitoin siivilöityyn liemeen vaaleanharmaata Virtain villaa. Siitä tuli ihan mukavan värinen ruskea vyyhti. Koska liemi oli vielä vahvan värinen, laitoin toisen 100g vyyhdin liemeen, ja värieroa ei näiden kahden vyyhdin välillä oikeastaan ole.

Kuvassa vyyhdit auringonpaisteessa, jolloin väri näyttää keltaisemmalta, miltä vyyhdit pilvipoudalla näyttävät.


Eli liemiä ei kannata heittää hukkaan, vaan sekoitella uusia mielenkiintoisia yhdistelmiä. Tulee ihan uusia sävyjä ja yllättäviä lopputuloksia.

Pikkuhiljaa värjäyskausi lähenee loppuaan, omenapuun lehdet on vielä likoamassa ja odottamassa värjäystä.

Nauhanpunonnan alkeiskurssi

Olin muutaman ystävän kanssa tapaamassa Tukholmassa kehrääviä kanssasisaria. Matkalla minulla oli loistava tilaisuus saada Maikki Karistolta henkilökohtainen lautanauhan kudontakurssi. Mukaan olin varannut erivärisiä puuvillalankojen loppuja, ja siinä laivamatka kului mukavasti punonnan alkeita opetellessa. Eivät muutkaan olleet toimettomina, meillä oli suorananainen perinnekäsitöiden puhdematka: värttinällä kehruuta, neulakintaan tekemistä ja lautanauhan kutomista. No, oli meillä muutama kudinkin mukana.



Punonta oli mukavaa, ja mukavaa oli myös se, että nauhaa syntyi ja ilman suurempia virheitä. Nyt vain pitäisi pikaisesti ryhtyä kutomaan uutta nauhaa, jotta kärsivällisen opettajan neuvot eivät pääse valumaan hukkaan. Tekniikka sinänsä on yksinkertainen, loimen tekeminen ja nauhojen punominen on ainakin yksinkertaisimmassa kudontatyylissä se haastavin osuus.

Käsityötarvikkeiden joukossa odottaa myös nauhapirta. Toivottavasti sekin tekniikka tulee jossain vaiheessa tutuksi.

Pienille ja suurille

Sain alkukesästä Villavaaran blogiarvonnassa Red Heartin Sport Sokcs Colos sukkalankaa. Nyt sukkasadon aikana lanka pääsi puikoille. Olen kutonut siitä ihan pienet sukat työkaverin vastasyntyneelle vauvalle, ja toiset menevät lahjaksi.

Aikuisten sukat on kudottu Knittyn Spring forward mallin mukaan. Ohjeessa sukat on pingotettu, itse en vielä ole niitä pingottanut, kun en ole varma haluaisiko sukkien saaja sileät vai tällaiset ruttuvartiset sukat.


Lasten sukat on kudottu Dropsin ohjeen mukaan, ja näihin ei aikaa kulunut kovinkaan kauan.


Tässä vielä lähikuva aikuisten sukan varresta. Tuo lanka näyttää ainakin oman PC:ni ruudulla kovin haalean väriseltä. Luonnossa lanka on paljon iloisemman ja värikkäämmän näköistä.


Ja sukat ovat mukana sukkasadon Hillokellarin valmistuneissa.

Syksyn värejä

Muutaman kerran olen käynyt metsässä veriseitikkien toivossa. Ja tänä vuonna olen ihme kyllä löytänyt enemmän veriseitikkejä kuin verihelttaseitikkejä. Kuitenkaan kumpaakaan ei taida olla vielä niin paljon, että niistä olisi saanut kunnon väriliemen. Eli tyydyn tänäkin syksynä kuivaamaan sienet, ja toivon, että ensi vuonna olisi sieniä jo riittävästi.


Samettikukkia sen sijaan on runsaasti. Yhden liemen olen jo keittänyt ja vähintäänkin saman verran isonsamettikukan kukintoja olen kuivannut. Pikkusamettikukan kukkia olen myös kuivannut, ja niitäkin on runsas satsi odottamassa värjäilyä.


Kehäkukkia en ole käyttänyt värjäykseen, niistä olen poiminut iloisen värisen kukkakimpun, jossa koristelehtinä ovat vuorenkilven isot lehdet.

Kehäkukan terälehtiä olen kuivannut koristeeksi. Se, tulenko niitä oikeasti käyttämään mihinkään on vielä kysymysmerkki. Kuivatut kehäkukan terälehdet ovat kuintekin ihanan syksyisen värisiä.


Lisäksi kuivumassa on tiikerinkaunosilmää sekä keltasauramoa. Katsotaan, innostuuko sitä vielä tänä syksynä värjäilemään, vai joko lankavarasto on kyllin suuri talven kutimia varten.

Tiikerivärejä

Tiikerinkaunosilmä kukki tänä vuonna varsin myöhään. Keräsin viikko sitten kukkia pienen pussillisen, ja kaadoin kiehuvaa vettä päälle. Annoin kukintojen olla yön yli liemessä, nostin lämpötilan 70 asteeseen ja annoin taas liemen jäähtyä.
Siivilöin liemen ja lisäsin vähän nestemäistä kidesoodaa. Laitoin ekaan liemeen 50g luonnon harmaata Virtain Villaa. Siitä tuli oikein kiva oranssin ruskea väri. Kuvassa se on tuo vasemmanpuoleinen lanka.

Liemi oli vielä varsin voimakkaan väristä, joten laitoin jäähtyneeseen liemeen itse kehräämääni villaa. Sitä oli n. 120g ja n. 350 m. Olen kehrännyt langan Villa Laurilasta tilaamastani luonnonvalkoisesta topsista. Lankaan tuli ihan kiva oranssinkeltainen sävy.


Sää on ollut sen verran lämmin, että jonkun verran voi tiikerinkaunosilmän kukintoja tulla lisää. Voisin laittaa pataan lisää tuota vaaleanharmaata lankaa. Siitä tuli oikein kiva sävy, jota lankalaatikossa ei vielä olekaan.

The left yarn is light gray wool which has been dyed using Coreopsis tinctoria + soda. The right yarn is handspun wool which has been in the same dyebath afterwards. When shimmering the dyebath the temperature did not exceed 70 degree Celcius.

Sadonkorjuuta

Yhdet sukat ja yhdet tossut ovat valmistuneet. Lasten sukat on kudottu Fabel langasta, ja malli on Dropsin tosiyksinkertainen tuubisukka. Ohje oli alpacka-langalle, mutta Fabelissa on sama neuletiheys, joten käytin olemassa olevaa lankaa.



Seuraava malli oli Ullassa ollut En pointe tossut. Lankana oli Rävel Juhe Vaprik, jota sain keväällä "tuliaisiksi". Lanka on siis oikeasti Novitan Huopasta.



Koska lanka oli alunperin valkoista, halusin sävyttää sitä. Kun olin kutonut tossut, värjäsin ne Asfordin villaväreillä vaaleanvihreiksi. Värjäyksen jälkeen laitoin ne pesukoneeseen. Pesuohjelma oli varmaan vähän liian tuhti, kun tossut huopuivat tosi paljon. Onneksi sain venytettyä ne sopivan mittaisiksi. Aika paljon kauniimmat tossut saa Tovesta, josta Ullassa olleet tossut oli tehty.



Tässä vielä nappilaatikosta löytyneitä nappeja, joista valitsin tossuihin tulevat napit. Lopulta valituksi tuli yksinkertaiset pompulanapit, joita oli sopivasti vain kaksi kappaletta. Valitsemani napit ovat 50-luvulta, ja ne ovat äitini nappilaatikosta. Samoin äitini kätköistä ovat nuo kaksi valkoista helmiäisnappia, joita en ole vielä raaskinut käyttää mihinkään.


Ja nämä molemmat menevät siis sukkasatoon.

Mansikkaniitty

Voitin keväällä Möhönasun arvonnassa Fabel lankaa. Se pääsi seuraavaksi puikoille.

Ohje on Ullassa ollut Strawberry Field. Malli ei kirjavassa langassa pääse oikeuksiinsa.

Malli oli mukavan helppo kutoa, ja sukat valmistuivatkin nopeasti.



Ja sukat ovat mukana sukkasadossa.

Jämälankaprojekti

Viime vuonna olin Annalassa sinisellä ja punaisella kasvivärjäyskurssilla. Kurssilla värjättiin n. 20 g Virtain Villan lankanöttösiä. Pieniä nöttösiä oli runsaasti, joten yritin keksiä sellaista mallia, johon saisi upotettua pienetkin lankamäärät. Ravelryn kautta löytyi ohje huovutettuun laukkuun. Malli oli helppo ja lankaa kului odotettua vähemmän. Eli runsaasti pieniä lankakeriä jäi vielä odottamaan seuraavaa projektia.


Langat ovat luonnonvaaleaa, vaaleanharmaata ja tummanharmaata Virtain Villa, ja väriaineina on käytetty kokenillia, morsinkoa ja sinipuuta. Kassin kudoin kutosen pyöröpuikolla.

Kutomisen jälkeen kassi pääsi pesukoneeseen 60 asteeseen. Ehkä olisi voinut pestä 40 asteessa, jotta kassi olisi kutistunut vähemmän. Toisaalta nyt se on sen verran paksu, ettei välttämättä kaipaa vuoriakaan.


Tämä meneekin sitten myös Project Spectrumiin tuon lilan osalta.

Seuraavaksi sitten taas sukkasadon hillokellarihommiin.

I knitted this bag from Virtain Villa. Originally yarns were natural white, light grey and dark grey. I have dyed the yarns using woad, cochinel and logwood. After knitting I felted it in the washing machine.

Käsinukkeja

4-vuotiaan veljentytön synttärit lähenevät, ja lahjaksi olen kutonut muutaman käsinuken.

Malli on spin-off lehdestä malli Estonian Hand Puppet.


Lankana on Novitan Nalle. Näitä oli ihan mukava kutoa, mallikuviot mielenkiintoisia. Päässä on vanua täytteenä ja helmet ompelin silmiksi.

Tälle punapäiselle nukelle tuli vähän lyhyet kädet, mutta todennäköisesti 4-vuotiaan käteen nämä ovat ihan sopivat.


Tässä vielä nuket yhteiskuvassa.

Hillokellarissa tapahtuu

Olen mukana Sukkasadon Hillokellarissa. Ensimmäisenä kudoin pienet tossut Dropsin alpakasta. Lanka on vähän turhan letkua tällaisiin tossuihin, mutta menköön. Jotta tossut eivät näyttäisi täysin lyttyyn menneiltä, täytin ne kuvausta varten kehruuta varten säästämilläni langanpätkillä.

Seuraavaksi suikoille pääsi Fabel, ja mallina on Ullasta tuttu Strawberry field.


Katsotaan, miten paljon satoa syntyy näiden kahden kuukauden satokauden aikana.