Tunnelmia värjäripäiviltä

Olin ensimmäistä kertaa mukana Värjärikillan Värjäripäivillä, jotka pidettiin Evolla, josta alla oleva kuva on. Kaunis järvimaisema oli taustana höyryäville värikattiloille. Värjäripäivät kestivät neljä päivää, mutta itse osallistuin vain viikonloppuna olleeseen jäkälävärjäyskurssille. Jonkun verran kuvia sain napattua myös muiden kurssien lopputuotoksista.




Tässä kasvivärjäyksen peruskurssin värjäysantia.


Vuoden 2008 värikasvista nokkosestava saatavaa värikirjoa:



Tässä värikirjoa havuista ja kävyistä:


Sienivärjäyskurssin satoa:


Yhden jäkälävärjäyskurssille osallistujan väriympyrä. Valitettavasti omat sävyni eivät ole aivan yhtä voimakkaat. Värjättävänä oleva lanka vaikuttaa yllättävän paljon väritulokseen.



Seuraavaksi sitten omia värjäystuloksiani. Tässä vasemmalta oikealle:

Hirvenjäkälä (Virtain Villa)
Nahkajäkälä ammoniakissa (Nalle)
Haavankeltajäkälä 2 pv ammoniakissa (Nalle, 2 pientä vyyhtiä)


Vasemmalta oikealle
Paisukarvejäkälä keittomenetelmä (Harmaa Virtain Villa)
"Jorman parta" keittomenetelmä, 1 jälkiväri (Nalle). Tämä "Jorman parta" oli yhden kurssilaisen tuomaa jäkälää, jota kukaan kurssilla ei tuntenut. Kurssilaisen mukaan jäkälä muistutti hänen poikansa Jorman partaa, josta tuo hauska nimi. Myöhemmin jäkälälle saatiin myös lajitunnistus: Ramalina siliquosa


Nämä kaikki ovat värjätty kalliokarpeella keittomenetelmällä.

Pääväri (Virtain Villa)
1. Jälkiväri (Nalle)
2. Jäkiväri (vaalean harmaa Virtain Villa)



Osa vyyhdeistä oli ystäväni kanssa yhteisiä, ja sain oman osuuteni kauniisti kerittynä.

1. Jorman Parta keittomenetelmä (Virtain Villa)
2. Poronjäkälä 12 viikkoa soodassa (Virtain Villa)
3. Poronjäkälä 12 viikkoa ammoniakissa (Virtain Villa)

Vaikka poronjäkälä liemet olivat kauniin syvän viininpunaisia, ei Virtain Villaan niistä jäänyt kummoistakaan väriä. Tuo soodassa ollut vyyhti huuhdottiin heti, ja lähes kaikki värit lähtivät pois. Kaikkien muiden värjäysten annoin kuivua ennen huuhtelua, jotta väri ei lähtisi heti pois.

Oli jännä nähdä, kuinka erilaisia sävyjä loppujen lopuksi jäkälistä saa, sekä se, että kuinka paljon värjättävä lanka vaikuttaa värin lopputulokseen.


Tänä vuonna on tullut värjättyä yli 2 kiloa lankaa, joten pikku hiljaa lankojen olisi syytä päästä puikoille. Muuten alkaa tulla säilytysongelmia. Ja kun on vielä niin paljon värjättävää tänä vuonna: sienet, loput värikasvit kuten tiikerinkaunosilmä, keltakosmoskukka ja samettiruusu, koivunlehdet ja ne monet Tetri-designilta ostetut väriainepussukat. Todennäköisesti osa näistä jää taas ensi kesän iloksi.

Joulumuorin yllätys

Tänään sää on ollut aurinkoinen ja melko lämmin, joten joulu ei ole ollut mielessä.

Mutta joulu tullee kuitenkin nopeasti, ja päätin tänä vuonna osallistua tällaiseen:




Jonkun verran on tullut värjäiltyä, joten täytyisi kuvata langat ja laittaa värjäilyistä tiedot muistiin tänne blogiin.

Sukkasato

Tänävuonna taas mukana


Muutama kerä sukkalankaa odottelee kutojaansa, joten tämä tuli oikein sopivaan aikaan.

Nokkosesta kuiduksi

Värjäripäivillä oli jäkälävärjäyskurssin kanssa samaan aikaan Nokkosesta kuiduksi kurssi, jota yritin sivusilmällä seurata. Ajattelin itsekseni kokeilla, miten tuo kuidun irrottaminen onnistuisi. Varsin työläältä se näytti jo kurssilla.

Keräsin nokkoset, halkaisin ne, ja yritin otta keskiosan irti. Sen jälkeen keittelin niitä pesuaineessa n. 10 minuuttia ja huuhdoin useammassa vedessä. Siivilöin nokkosen palat ja annoin kuivua ne. Sitten erottelin mahdollisimman paljon jäljelle jääneitä osia, ja ryhdyin karstaamaan. Tässä on vähän karstattuja nokkosia.



Yritin irrotella kaikki jäljelle jääneet kuorenpalaset nokkoskuiduista. Kovaa näpertämistä tämä oli, ja tässä on tulos, johon asti kärsivällisyyteni riitti. Karkeaa kuitua, joka on käsikarstoilla karstattu. Tästä on vielä matkaa siihen vaiheeseen, jossa nokkosta on jossain vaiheessa nimitetty "pohjolan silkiksi".

Sinänsä mielenkiintoista kokeilla, mutta ehkä tässä vaiheessa itse kehrätty nokkoslanka saa jäädä haaveeksi.


Tässä vielä lähikuvassa näkyy, kuinka kaikki kuoren kappaleet eivät ole lähteneet kunnolla. Eli kuidun seassa on noita tummemman vihreitä kohtia. Sinänsä tuo nokkoskuitu on kauniin vaalean vihreätä itsessään.

Krappivärjäilyä

Olin viikonloppuna Värjärikillan jäkälävärjäyskurssilla. Annoin lankojen kuivua kunnolla, jotta väri ei huuhdellessa irtoaisi, ja vasta eilen huuhtelin langat. Langat eivät ole vielä kuivia, joten laitan kurssista raporttia myöhemmin.

Tässä on sen sijaan krappivärjäilyn tulokset. Vasmmanpuolimmainen alunalla esipuretettu 100g Virtain Villan vyyhti oli ensin yksin vuorokauden kylmävärjäyksessä. Sen jälkeen laitoin samaan liemeen seuraavan 100g. Näiden vyyhtien annoin olla yhteensä 5 päivää liemessä, jonka jälkeen otin ne pois.

Lisäsin seuraavat kaksi 50 g vyyhtiä liemeen ja nostin lämpötilan 70 asteeseen. Tuloksena selkeästi vaaleammat vyyhdit. Lopuksi laitoin vielä yhden 50 g, liemeen, ja siitä tuli jo selkeän vaaleanpunainen.

Värjäyksen aluksi nostin pH:ta soodalla, mutta ihan sopivaa pH:ta en tainnut saada, sillä langoista tuli selkeästi oranssinpunaiset, ei tiilenpunaiset kuten olin odottanut.

Huuhdellessa väriä tuntui lähtevän pitkään. Mutta ihan mukavat sävyt kasvivärjättyjen lankojeni joukkoon. Kohta pitäisi taas ryhtyä niistä kutomaan, sen verran lankoja alkaa olla värjättynä.

Morning Surf Scarf

Jotain pientä on kesän mittaan valmistunut.

Kehräsin tämän langan Hobby Pointista ostamastani merino villasta. Yhteensä lankaan on käytetty 5:ttä eri väriä merinoa, 20 g kutakin. Lankaa on yhteensä 100g.

Tein kaksi yksisäikeistä lankaa, jotka lopulta kertasin yhteen. Lopputuloksena on satunnaiset väriyhdistelmät näistä viidestä eri sävystä.

Koska kehrätessä otin eri kokoisia paloja villasta, kerratussa langassa värit vaihtuvat hyvin satunnaisesti ilman selkeää kuviota. Johonkin kohtaan osui pitkäkin pätkä yksiväristä lankaa, ja joitain sävy-yhdistelmiä on selvästi useammin kuin toisia.

Lankaa on yhteensä 330 metriä, eli siitä saisi ihan sopivan mittaisen huivin.



Kesän Spin-Off lehdessä oli mukava malli Morning Surf Scarf. Siinä aaltoileva kuvio syntyy erimittaisten tiputettujen silmukoiden avulla.

Malli oli helppo, mutta ehkä vähän yksitoikkoinen, vaikka sinänsä syntyvät kuviot ovat kauniit. Huivi on helppo kutoa oikeastaan mistä tahansa ohuesta - keskipaksusta langasta. Kuviokertojen määrää voi vaihdella heposti ja saada leveämmän tai kapeamman huivin aikaiseksi.






Tässä vielä lähikuva huivista malikuviosta sekä erisävyistä, joita kerratessa on syntynyt.

Kesäblogi

Kiitos Kaijaleena saamastani Kesäblogi tunnustuksesta.

Tässä säännöt:

Säännöt:
1. Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
2. Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
3. Nimeä vähintään 5 muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Laita noiden blogien linkit sivullesi.
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Monien blogien joukosta oli vaikeata valita 5 blogia. Tässä muutama, jota olen seurannut kesän aikana, ja jotka ovat mielestäni mukavasti kertoneet kesästä:

1. Puikottelua

2. Hiphuu, hymyyn suu

3. Muoriskan kammari

4. JaanaMaa

5. Kangaskasa

Herukka-aika

Herukka-aika on käsillä. Punaiset viinimarjat kypsyvät pikapuoliin ja ensi viikolla on tiedossa mehunkeittoa.

Hurmaavat huivit kirjan mallin herukkahuivi valmistui jo toukokuun lopussa, mutta pääsi kuvaukseen vasta nyt.

Lankana on Marks & Kattens mohair lankaa, jota neuloin kaksinkertaisena. Mallikuvio oli helppo, lopussa ehkä jo vähän puuduttava.

Koska lankaa oli rajallinen määrä, huivista tuli tasan sen mittainen, mitä lankaa riitti. Alunperinkin tiesin, että lanka riittää huiviin, jonka kiinnipitämiseksi täytyy miettiä jokin juttu. Koska lopullista kiinnityssysteemiä vielä ole, laitoin pari Knit Picsin puikkoa kuvaan.


Huivi pääsee syksymällä käyttöön, vaikka onkin enemmän keväinen väri.

Koska huivi valmistui jo toukokuussa, se osallistuu Project Spectrumiin. Tosin kesä-heinäkuussa en ole miettinyt koko Project Spectrumia, joten taitanee jäädä osaltani kesken, kun mitään näille kuukausille tarkoitettua väriä ei varmaankaan synny.

Lupiinivärjäilyjä

Monista blogeista huomasin, että tänä vuonna lupiininkukilla oli saatu sinistä sävyä. Ilmeisesti väräilin sen verran myöhään, että sinistä sävyä en saanut, mutta kauniin vaalean vihreää sain värjättyä. Se on kuvassa tuo vasemmanpuoleinen vyyhti. Sain itse samaa sävyä jo viimevuonna lupiinin kukilla värjätessäni.

Koska liemi oli yhä varsin sinertävän väristä, laitoin jälkiliemeen vaaleanharmaan vyyhdin, ja siihenkin tarttui hento vihreä sävy. Kummassakin vyyhdissä on 100g lankaa.

Rina oli jostain selvitellyt, että sininen ja ehkäpä tuo vaaleanvihreäkin sävy on sellainen, ettei se ole valonkestävää.
Täytynee käyttää lanka sellaiseen, joka ei joudu altistumaan valolle kovinkaan paljon.



Tässä kaikki tänä vuonna lupiinilla värjäämäni langat, vasemmalta oikealle:

- lupiinin kukat luonnonvalkoinen Virtain Villa
- lupiinin kukat jälkiväri vaaleanharmaa Virtain Villa
- lupiinin lehdet jälkiväri tummanharmaa Virtain Villa
- lupiinin lehdet luonnonvalkoinen Virtain Villa

Parhaillaan on lanka krappiliemessä imemässä värejä. Ekaa kertaa värjäyskurssin jälkeen värjään krapilla, joten mielenkiintoista nähdä mitä sävyä itse saan. Kurssilla tuli aika lohenpunaista.

Kuvia saamistani paketeista

Kiitos saamistani osaanotoista. Ne lämmittivät mieltäni suuren surun hetkellä.

Kesäkuun alkupuolella sain kaksi pakettia, joita en silloin jaksanut kuvata ja siirtää blogiini näkyviin. Nyt vihdoin sain kuvat siirrettyä, ja pikkuhiljaa alan muutenkin päivittämään blogia.

Ensimmäinen paketti oli Risulinnulta, Risulinnun puutarhablogista.
Paketissa oli kiva pajusta tehty kevätpörriäinen, ja pussilinen Malacon Truly karkkeja, jotka oli kuvaushetkellä jo paremmassa tallessa. Kiitos mukavasta paketista.

Toinen paketti oli Villavaaralta. Paketti oli mukavassa Marimekkokuosisessa rasiassa ja sisältä löytyi iso vyyhti kauniinväristä Virolaista villaa, Red Heartin Sport Sokcs Colos sukkalankaa, sekä Magic Towel. Kiitos ihanasta paketista. Langat eivät ole vielä päässeet puikoille, mutta ohjeita olen kyllä katsonut sillä silmällä, että mitkä olisivat sopivia ohjeita näille langoille. Sukkalangassa on kivat pastellisävyt, ja lankaa on runsaasti, joten siitä saisi ehkä pitempivartisetkin sukat aikaiseksi pieneen jalkaani.

Käsitöiden saralla on ollut hiljaiseloa, lähinnä olen keskittynyt karstamyllyn käytön opetteluun ja kehrännyt vähän lankaa. Lupiinin kukillakin olen värjännyt, ja laitan niistä kuvia vähän myöhemmin.