Saltkråkan

Jotain neuleitakin on syntynyt, vaikka raportoitavaa ei toistaiseksi olekaan ollut. Monet työt ovat viimeistelyä vaille valmiit.

Sain valmiiksi parit sukat, jotka annoin ystävilleni, kun tapasimme tällä viikolla. Malli on Ullasta löytyvä Saltkråkan. Lankana oli Gjestalin Janne. Lankaa kului vähän vajaat 150 g/ sukkapari. Yllättäen harmaa lanka oli vähän karheampaa kuin valkoinen. Samoin siitä tuli vähän leveämpi sukka samalla silmukkaluvulla ja samoilla puikoilla. Kokoa piti vähän arpoa, kun oma jalkani on pieni, ja ystävilläni on vähän isommat jalat. Onneksi kummatkin sukat olivat sopivat.

Blogger taas vaihteeksi kääntää näitä kuvia ihan miten sattuu, joten tämäkin kuva on nyt vähän oudosti.

Tässä lähikuva palmikkokuviosta. Mallineule oli helppo, mutta varmuuden vuoksi pidin ohjetta lähettyvillä, jotta saatoin tarkistaa miten ne palmikot taas menivätkään.
Eteen tuli yksi palmikkokuvio, ja taakse kaksi rinnakkaista palmikkoa. Väliin sitten kaksoishelmineulette. Harmaisiin sukkiin tein pelkkää helmineuletta, enkä osaa sanoa, että kumpi sopii sukkaan paremmin.

Kummatkin sukat menivät vielä sukkasatoon, kun ehtivät valmistua näin lokakuussa.

Neuleretriitti

Osallistuin runsas viikko sitten Ravelryn kautta kolmanteen neuleretriittiin, joka pidettiin Valkeakosken Päivölässä. Meitä kokoontui yhteensä 50 naista neulomaan ja kehräämään.

Mukana oli perinteisiä rukkeja

ja moderneja rukkeja. Rukkeja oli yhteensä huikeat 27 kappaletta.

Siellä neulottiin, kehrättiin,
ihasteltiin Tuulian värjäämiä ihania kuituja,

pidettiin kehruupajoja, massakurssi, sekä silmukkamerkkipaja, johon itse osallistuin,


järjestettiin lankalotto, josta onnistuin saamaan ihanan väriset Lai-la-lai Yarnz:in langat

siellä myytiin värjättyjä ja värjäämättömiä kuituja,

lankaa,

enemmän lankaa.
Ahkeran lauantain jälkeen koitti rauhallinen sunnuntai-aamu! Ja vain hetken kuluttua iloinen puheensorina ja rukkien hurina täytti salin.


Myyntipöydistä tarttui mukaan vähän lankaa
kehruukuitua

ja vielä enemmän kehruukuitua.


Eli kuten kuvista voi päätellä, viikonloppu oli äärimmäisen mukava ja antoisia. Kiitos mukana olleille seurasta.

Ja jos joku ihmettelee, että eikös retriitin pitäisi olla hiljaisuuden tyyssija, niin asian voi helposti tarkistaa Wikipediasta: "on olemassa sellaisiakin retriittejä, joiden ajatus perustuu runsaalle keskustelulle "