Kiitos edellisessä blogikirjoituksessa esittelemääni huiviini tulleista runsaista kommenteista.
Lasten synttäreillä esiintyy enemmän tai vähemmän pientä draamaa. Näin oli myös veljentyttäreni 2-vuotis syntymäpäivillä. Isosisko 5-v oli kovin mustasukkainen siitä, että pikkusisko sai lahjoja ja huomiota.
Olin kutonut lahjaksi Kotilieden numerossa 21/2009 olleen pulmunen-tunikan. Isosisko olisi halunnut avata paketin, mutta pikkusisko onneksi ehti ensin. Kun paketista tuli esiin neule, muiden ihastellessa sitä, isosisko sanoi "onpa ruma".
Muutamaa päivää myöhemmin samaninen neiti 5-v kyseli, että voisinko kutoa hänelle samanlaisen tunikan kuin neiti 2-v oli saanut. Häenellä kun kuulemma on sopiva violetti paita tunikan alle. Pikkusiskon tunikaa oli kehuttu niin paljon, että isosiskoa harmitti sekin. No, toinen tunika on jo työn alla, ja löytyy pukin pussista.
Tunikan ohje on mukava, kun valmiissa työssä ei ole kuin hihasaumat ommeltavana. Langaksi valitsin Dropsin Karisman. 2-vuotiaan kokoon meni 250g lankaa.
Kotilieden syksyn neuleohjeet ovat muutamana viime vuotena olleet varsin mukavia. Tänäkin vuonna oli muutama ohje, jonka voisi tehdä.
maanantai 30. marraskuuta 2009
torstai 26. marraskuuta 2009
Ruskan sävyjä
Huivi, jonka aloitin jo kesällä on vihdoin valmistunut. Olihan tämä kudottu jo ajat sitten valmiiksi ja langanpäätkin päätelty, mutta pingottaminen puuttui. Olin innoissani kutonut vähän liian monta riviä, ja huivista tuli aivan valtavan leveä.
Koska malli on leveä ja lyhyt, niin tuota leveyttä ei huomannut ajoissa, kun yritin vain mitata, että huivin korkeus olisi riittävä.
Viikonloppuna ilmaantui aurinko sen verran näkyviin, että pystyi ottamaan muutaman kuvan.
Huivi on malliltaan Ravelryssä oleva Panda Silk DK Fan Shawl . Ohjeesta poiketen olen tehnyt tämän kasvivärjätyistä Virtain Villan langasta. Tässä kuvassa olen yrittänyt jotenkin kietoutua huiviin, joka tosiaan minulle lyhyelle ja pienelle ihmiselle on valtava. Huivi on menossa lahjaksi huomattavasti isokokoisemmalle henkilölle, joten ei tämä huivin koko haittaa kuin valokuvattaessa.
Tässä luettelo siitä, millä värjättyjä lankoja olen huivissa käyttänyt. Puretteena aluna ja viinikivi, jollei muuta mainita
1. Kalliokarve: ei puretetta
2. Sekalaisia kasveja
3. Tiikerinkaunosilmä
4. Sipulin kuoret
5. Tiikerinkaunosilmä
6. Koivunlehdet tummanharmaalle villalle
7. Vuohenputki, sekä päissä vuohenputki puretettu 2% raudalla
8. Lupiini, koko kasvi
9. Nokkonen vaaleanharmaalle langalle, jonka laitoin lopuksi pietaryrttipataan. (Tämä on tuo suora reunakappale, joka näkyy keskimmäisessä kuvassa)
Malli oli sinänsä mukava tehdä, kun siinä kudottiin aina yksi palanen kerrallaan. Huivi eteni ihan huomaamatta. Tavoitteeni oli saada värit osumaan symmetrisesti huiviin. Jonkun verran piti arvioida sitä, että moneenko palaseen mikäkin väri riittää, jotta tämä symmetria säilyisi. Siinä onnistuin lopulta hyvin, ja värit ovat "järjestyksessä". Sikin sokin olevat väritkin olisivat saattaneet olla ihan hauskat.
Koska malli on leveä ja lyhyt, niin tuota leveyttä ei huomannut ajoissa, kun yritin vain mitata, että huivin korkeus olisi riittävä.
Viikonloppuna ilmaantui aurinko sen verran näkyviin, että pystyi ottamaan muutaman kuvan.
Huivi on malliltaan Ravelryssä oleva Panda Silk DK Fan Shawl . Ohjeesta poiketen olen tehnyt tämän kasvivärjätyistä Virtain Villan langasta. Tässä kuvassa olen yrittänyt jotenkin kietoutua huiviin, joka tosiaan minulle lyhyelle ja pienelle ihmiselle on valtava. Huivi on menossa lahjaksi huomattavasti isokokoisemmalle henkilölle, joten ei tämä huivin koko haittaa kuin valokuvattaessa.
Tässä luettelo siitä, millä värjättyjä lankoja olen huivissa käyttänyt. Puretteena aluna ja viinikivi, jollei muuta mainita
1. Kalliokarve: ei puretetta
2. Sekalaisia kasveja
3. Tiikerinkaunosilmä
4. Sipulin kuoret
5. Tiikerinkaunosilmä
6. Koivunlehdet tummanharmaalle villalle
7. Vuohenputki, sekä päissä vuohenputki puretettu 2% raudalla
8. Lupiini, koko kasvi
9. Nokkonen vaaleanharmaalle langalle, jonka laitoin lopuksi pietaryrttipataan. (Tämä on tuo suora reunakappale, joka näkyy keskimmäisessä kuvassa)
Malli oli sinänsä mukava tehdä, kun siinä kudottiin aina yksi palanen kerrallaan. Huivi eteni ihan huomaamatta. Tavoitteeni oli saada värit osumaan symmetrisesti huiviin. Jonkun verran piti arvioida sitä, että moneenko palaseen mikäkin väri riittää, jotta tämä symmetria säilyisi. Siinä onnistuin lopulta hyvin, ja värit ovat "järjestyksessä". Sikin sokin olevat väritkin olisivat saattaneet olla ihan hauskat.
tiistai 24. marraskuuta 2009
Tilkkutöitä Sellon kirjastossa
Kävin eilen Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa, ja siellä on parhaillaan hieno tilkkutöiden näyttely. Ensimmäisen kerroksen runonurkassa ja ruotsinkielisten kirjojen osastolla on toinen toistaan hienompia tilkkutöitä nähtävänä seinillä roikkumassa ja vitriineissä. Ehdottomasti käymisen arvoinen näyttely.
Tässä linkki näyttelyjulisteeseen
Tässä linkkejä muutamiin esillä olleisiin tilkkutöihin (tai ainakin hyvin samankaltaisiin):
1. 2. 3.
16.11.-4.14.2009 Tilkullisten 10-vuotisjuhlanäyttely VANHAT VARIKSET JA NUORET NAAKAT |
Tässä linkki näyttelyjulisteeseen
Tässä linkkejä muutamiin esillä olleisiin tilkkutöihin (tai ainakin hyvin samankaltaisiin):
1. 2. 3.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Ensimmäiset kolmisäikeiset
Vaikka käsitöitä on jonkun verran tullut tehtyä, ei harmaa syyssää ole edesauttanut niiden valokuvausta. Harmaan langan kanssa ei tarvitse miettiä saako sävyt kohdalleen, kun se on vaan niin harmaata. Sitä on voinut kuvata vähän hämärämmässäkin valossa
Ostin keväällä Tampereen lammasmarkkinoilta kilon karstattua suomenlampaan villaa, ja vihdoin se on päässyt kehrättäväksi. Olen harjoitellut pitkävetoa, mutta luulen, että olen onnistunut ehkä saamaan puolipitkää vetoa aikaiseksi.
Ensimmäiset vyyhdit on saatu kehrättyä ja kerrattua. Tämä on ensimmäinen kolmisäikeinen lanka, jota olen kehrännyt.
Vielä on runsaasti kehrättävää. Sen verran lankaa on tulossa, että tästä voisi kutoa itselleen vaikkapa liivin tai jopa villapaidan.
Tämä on ihan peruslankaa, lampaalta miedosti tuoksuvaa ja perusharmaata. Luonnossa paljon kivemman näköistä kuin kuvassa.
Ostin keväällä Tampereen lammasmarkkinoilta kilon karstattua suomenlampaan villaa, ja vihdoin se on päässyt kehrättäväksi. Olen harjoitellut pitkävetoa, mutta luulen, että olen onnistunut ehkä saamaan puolipitkää vetoa aikaiseksi.
Ensimmäiset vyyhdit on saatu kehrättyä ja kerrattua. Tämä on ensimmäinen kolmisäikeinen lanka, jota olen kehrännyt.
Vielä on runsaasti kehrättävää. Sen verran lankaa on tulossa, että tästä voisi kutoa itselleen vaikkapa liivin tai jopa villapaidan.
Tämä on ihan peruslankaa, lampaalta miedosti tuoksuvaa ja perusharmaata. Luonnossa paljon kivemman näköistä kuin kuvassa.
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Tunnelmia Toscanasta
Eija kyseli kuvia Toscanan matkalta, ja tässä pieni kooste.
Pontremolin vuoristokylä
Seuraavat kaksi kuvaa eivät ole Toscanasta, vaan Unescon perintökohteesta nimeltä Cinque Terre, aivan ihana paikka.
Sitten vierailimme Pisan katedraalissa ja kaltevassa tornissa.
Vierailimme myös Luccan viehättävässä pikkukaupungissa. Kuvan aukiota reunustavat rakennukset on laitettu paikalla aikaisemmin olleen amfiteatterin muotoon.
Castello di Monteriggionissa oli antiikkiliikken ulkopuolella myytävänä ollut rukki.
Näkymä hotellimme ikkunasta Sienassa
Sienan kappeli oli sisältä vaikuttavan näköinen.
Tyypillistä maisemaa Toscanan Chianti-viinialueelta.
Lopuksi vierailimme Firenzessä. Kuvassa on Firenzen katedraalin kupoli.
Näkymä kaupungin yli, kupolista otettuna.
Lopuksi vielä Firenzen kaupunkinäkymä.
Matkalla oli paljon nähtävää ja koettavaa sekä erinomaista italialaista ruokaa. Oikein onnistunut matka.
Pontremolin vuoristokylä
Seuraavat kaksi kuvaa eivät ole Toscanasta, vaan Unescon perintökohteesta nimeltä Cinque Terre, aivan ihana paikka.
Sitten vierailimme Pisan katedraalissa ja kaltevassa tornissa.
Vierailimme myös Luccan viehättävässä pikkukaupungissa. Kuvan aukiota reunustavat rakennukset on laitettu paikalla aikaisemmin olleen amfiteatterin muotoon.
Castello di Monteriggionissa oli antiikkiliikken ulkopuolella myytävänä ollut rukki.
Näkymä hotellimme ikkunasta Sienassa
Sienan kappeli oli sisältä vaikuttavan näköinen.
Tyypillistä maisemaa Toscanan Chianti-viinialueelta.
Lopuksi vierailimme Firenzessä. Kuvassa on Firenzen katedraalin kupoli.
Näkymä kaupungin yli, kupolista otettuna.
Lopuksi vielä Firenzen kaupunkinäkymä.
Matkalla oli paljon nähtävää ja koettavaa sekä erinomaista italialaista ruokaa. Oikein onnistunut matka.
perjantai 6. marraskuuta 2009
Ryijy viimeistelyä vaille valmis
Ryijyni nimeltä Potagerie on viimeistelyä vaille valmis. Kurssi päättyi runsas viikko sitten, ja tavoitteeni oli saada ryijy viimeistelyä vaille valmiiksi ennen viimeistä kurssikertaa. Tavoitteessa en ihan onnistunut, vaan kolme viimeistä nukka riviä tein kurssilla. Ja kaksi nukkaa jäi vielä kotiin tehtäväksi, kun lanka loppui.
Tässä lähikuva käsintehdyn näköisestä nukituksesta. Jotain pisimipiä langanpäitä voisi vielä leikellä, mutta muuten nukitus saa jäädä vähän epätasaiseksi.
Vähän kiirettä ryijyn kanssa tuli, kun lokakuulle osui äitini muutto, sekä kesäloman viimeinen lomaviikko, jonka vietimme Toscanassa. Mutta ahkeroin muutamana viimeisenä päivänä ennen kurssin loppua.
Jokaiselle ryijylle piti keksiä nimi, ja "peltotilkut" nimi muokkaantui lopulta muotoon "Potagerie", eli keittiöpuutarha, jossa on tietty muoto. Ajatuksessa oli lähinnä erilaiset värikasvit, joita voisi kasvattaa muotoon suunnitellussa kasvimaassa.
Ryijyyn on käytetty yhteensä 22 eri värisävyä kasvivärjättyjä lankoja, joita sainkin kulutettua ihan mukavasti. Jokaisessa nukassa on neljä lankaa ja nukituksessa käytin 3 cm nukkalastaa. Ryijyn koko on noin 50 * 50 cm, eli kyseessä on pieni miniryijy.
Päättelyt vielä puuttuvat, sekä nukkien tasaaminen. Lisäksi kurssilla kehoitettiin laittamaan ryijyn taakse tiedot suunnittelijasta, tekijästä, ryijyn nimi sekä tekopaikka.
Kurssi oli mukava, ja voi olla, että joskus vielä teen toisenkin ryijyn. Mitään kiireisen ihmisen hommaa tämä ei ole, vaan yllättävän paljon aikaa vie näinkin pienen ryijyn tekeminen.
Tässä lähikuva käsintehdyn näköisestä nukituksesta. Jotain pisimipiä langanpäitä voisi vielä leikellä, mutta muuten nukitus saa jäädä vähän epätasaiseksi.
Vähän kiirettä ryijyn kanssa tuli, kun lokakuulle osui äitini muutto, sekä kesäloman viimeinen lomaviikko, jonka vietimme Toscanassa. Mutta ahkeroin muutamana viimeisenä päivänä ennen kurssin loppua.
Jokaiselle ryijylle piti keksiä nimi, ja "peltotilkut" nimi muokkaantui lopulta muotoon "Potagerie", eli keittiöpuutarha, jossa on tietty muoto. Ajatuksessa oli lähinnä erilaiset värikasvit, joita voisi kasvattaa muotoon suunnitellussa kasvimaassa.
Ryijyyn on käytetty yhteensä 22 eri värisävyä kasvivärjättyjä lankoja, joita sainkin kulutettua ihan mukavasti. Jokaisessa nukassa on neljä lankaa ja nukituksessa käytin 3 cm nukkalastaa. Ryijyn koko on noin 50 * 50 cm, eli kyseessä on pieni miniryijy.
Päättelyt vielä puuttuvat, sekä nukkien tasaaminen. Lisäksi kurssilla kehoitettiin laittamaan ryijyn taakse tiedot suunnittelijasta, tekijästä, ryijyn nimi sekä tekopaikka.
Kurssi oli mukava, ja voi olla, että joskus vielä teen toisenkin ryijyn. Mitään kiireisen ihmisen hommaa tämä ei ole, vaan yllättävän paljon aikaa vie näinkin pienen ryijyn tekeminen.
maanantai 2. marraskuuta 2009
Eveliinit vielä sukkasatoon
Blogitauko venähti pitkäksi, kun lokakuussa oli monen moista muuta puuhaa. Nämä sukkasatoon tulevat Eveliini-sukat valmistuivat jo syyskuussa, mutta niiden kuvaaminen on jäänyt.
Sukkien ohje löytyy viime vuoden Ullasta. Kuva vain sukkien kärjestä, kun sukkia ei ole pingotettu, ja varren kuvaaminen tyhjänä oli mahdotonta. Lankana on juulilta ostettu juulibuugi.
Mallia oli mukava kutoa, yläreunan osalta en tosin osaa sanoa, teinkö jotain väärin, kun tuntuu, että nirkkoja tuli kovin paljon.
Lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, mutta samoin jalkani ovat paljon pienemmät kuin ohjeessa. Eli pienemmillä puikoilla ja ohjetta mukaellen seuraten sain jalkoihini sopivat sukat. Sukat voivat toki vielä mennä joulupukin konttiin, kälylläni on saman kokoiset jalat.
Sukkien ohje löytyy viime vuoden Ullasta. Kuva vain sukkien kärjestä, kun sukkia ei ole pingotettu, ja varren kuvaaminen tyhjänä oli mahdotonta. Lankana on juulilta ostettu juulibuugi.
Mallia oli mukava kutoa, yläreunan osalta en tosin osaa sanoa, teinkö jotain väärin, kun tuntuu, että nirkkoja tuli kovin paljon.
Lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, mutta samoin jalkani ovat paljon pienemmät kuin ohjeessa. Eli pienemmillä puikoilla ja ohjetta mukaellen seuraten sain jalkoihini sopivat sukat. Sukat voivat toki vielä mennä joulupukin konttiin, kälylläni on saman kokoiset jalat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)