torstai 16. elokuuta 2007

Sadonkorjuuta ja värikasveja

Vaikka minulla ei kasvimaata olekaan, niin tähän aikaan vuodesta on jonkun verran sadonkorjuuta kuitenkin. Viinimarjat on jo keitetty mehuksi ja hyytelöksi. Ruukuissa kasvaa paprikoita ja chilejä, jotka alkavat pikkuhiljaa valmistua. Kuvassa oleva paprika on ns. violetti paprika, joka on aivan tumma, ja joka voidaan syödä myös violetinvärisenä. Tämä yksilö alkaa jo punastua. Violettina ne maistuvat samanlaisilta kuin vihreät paprikat, joten ne voi rauhassa antaa punertua. Yhtenä aikaisempana vuotena minulla on ollut paprikoita, mutta paljon pienemmässä ruukussa. Silloin niistä ei tullut oikein mitään. Nyt ruuku on suuri, ja satoa on suht runsaasti. Vieläkin löytyy kukkia ja nuppuja, mutta eivät ne ehdi kypsyä vihannekseksi asti.

Chilitkin alkavat kypysä. Satoa on jonkinverran, mutta ei lainkaan verrattavissa viimekesäiseen valtaisaan satoon (jota on vielä runsaasti jäljellä). Pikkuhiljaa nekin alkavat punertua, vaikka suurin osa onkin vielä vihreitä. Ensi talveksi on chilejä, vaikka tänä vuonna ei olisi tullut ollenkaan. Kasvi on sen verran hauskan näköinen, että sitä on ihan mukava kasvattaa ruukussa, vaikka uusia chilejä ei tarvitsisikaan.

Uudemmat omenapuut ovat kutakuinkin pudottaneet omenansa, mutta vanha uskollinen Åkerö jaksaa kasvattaa satoa. Ne kypsyvät vasta myöhään syksyllä, mutta niistä tulee taivaallisen hyvää hilloa ja ne ovat hyviä syömäomenoita. Omenapuun lehdet alkavat myös varista. Kohta on taas aika ryhtyä keräämään kaikki puusta pudonneet keltaiset lehdet
ja tehdä niistä värjäysliemi. Viime vuonna sain viikon verran liotetuista omenapuunlehdistä kauniin ruskeaa lankaa. Nyt olisi tarkoitus värjätä taas omenpuunlehdillä.

Ohessa on kuva kuivumassa olevista tiikerinkaunosilmistä. Aika niukka kukinta tuli, mutta toivottavasti kukinta jatkuu vielä pitkään. Näillä ei vielä lankaa värjätä. Jos ei tänä vuonna tule riittävästi kukkia, niin täytyy kasvattaa ensi vuonna selkeästi isopi penkillinen kukkia, jotta saisi edes kokeiltua, että minkälaista väriä tiikerinkaunosilmästä tulee. Keltaista / kellanoranssia siitä pitäisi tulla kirjallisuuden mukaan.

Täytyy vielä tarkistaa viimevuotisista värjäilyistä, että minkälainen sävy tuli tammenlehdistä. Jotain ruskeaa sävyä niistä tuli, mutta oliko se perusbeessi (se tietty sävy, jota syksyllä tuli lähes kaikista kasveista :-). Tammenterhoista tuli kylmävärjäyksessä vaaleanpunaista, mutta tänä vuonna ei ehkä tule sellaista tammenterhosatoa, joka riittäisi värjäykseen. Viime vuonna sato oli suunnaton, niitä tuli ämpärikaupalla. Tänä vuonna onkin saanut kitkeä tammenalkuja kukkapenkeistä.

4 kommenttia:

Kangaskasa kirjoitti...

Mukava tietää, että syksyllä on beessiä tai ruskehtavaa tiedossa :) En ole vielä saanut kuin yhden beessin vyyhdin. Tammia ei meillä päin ole paljoakaan, joten ei taida olla mahdollisuutta sillä värjäillä. Pietaryrttejä löysin vielä tänään muutamia työpaikkani lähettyviltä, ja bussissa niitä kuljettelin muiden matkustajien kiusaksi :) Siitä on tullut niin upeaa vihreää, että olen aivan ihastunut.

Villapallo kirjoitti...

En ollut kuullutkaan omenapuunlehdillävärjämisestä, pitää sitten niitäkin mökillä kerätä... ;-)

risulintu kirjoitti...

Tummanruskeaa minäkin halajan. Kävyistä sain nättiä ruskeaa, mutta liian hailua, samoin violettiseitikeistä. Täytyy alkaa myöskin omenanlehtikeräily. Onko suhde jotakuinkin normaali?

Pia kirjoitti...

Keräsin ämpärillisen keltaisia, puusta pudonneita lehtiä, laitoin vettä päälle, ja annoin liota noin viikon. Vesi oli keltaista, keitin lehtiä tunnin, ja väriksi sain kullan ruskeaa, ei beessiä, kuten valtaosasta kasveja syksyllä tulee.