keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Hyvää pääsiäistä

Kaikenlaista on ollut puikoilla, mutta viimeistely ja varsinkin valokuvaus on jäänyt tekemättä, joten blogin päivittäminenkin on ollut vähäistä.

Nyt olen kuitenkin saanut valmiiksi teepannun suojaksi pannumyssyn, jonka olen kutonut kasvivärjätyistä Virtain Villan langoista. Käytin tähän pieniä jämäkeriä, jotka jäivät jäljelle, kun tein viime syksynä ryijyä. Huovutin sitten kudonnaisen pesukoneessa, jotta sain siitä tiiviimmän ja sopivamman kokoisen. Ohessa on kuva huovutetusta pinnasta. Ilmeisesti osa villasta ei ole kunnolla värjääntynyt, kun kuvassa näkyy noin paljon noita vaaleita haituvia. Tai sitten osa kuidusta menetti väriään pesussa. Ainakin värit vähän haalistuivat.

Seuraavaksi kuva sitten valmiista pannumyssystä, joka peittää teepannuni juuri sopivast.


Tämän kuvan myötä toivotan kaikille oikein mukavaa pääsiäistä!

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Rauta-aikaisia nyörejä ja punoksia

Osallistuin Espoon työväenopiston Nyörejä ja punoksia rautakauden tapaan -kurssille. Ensimmäisellä kerralla käsiteltiin pääasiassa teoriaa siitä, miten nyörejä ja punoksia on käytetty. Lisäksi opimme tekemään kolmen pohjukan iskunyöri, se alla olevassa kuvassa tuo keskempnä oleva nyöri.

Seuraavalla kerralla keskityimme useisiin erilaisiin nyöri- ja punostekniikoihin. Jatkoimme ensin iskunauhan tekemistä, tällä kertaa viiden pohjukan iskunyöriä. Sen tekeminen oli mukavaa, suorastaan meditatiivista, kun rytmiin pääsi sisälle. Viiden pohjukan iskunyöri on yläkuvassa oleva ulommainen nyöri.

Iskunyöreistä siirryimme hitaampiin tekniikoihin. Seuraavaksi kokeilimme kahdeksan loimilangan palmikkoa, joka on alakuvassa. Itselläni oli kurssilla mukana kasvivärjäämiäni kaksisäikeisiä lankoja, jotka olivat aika ohuita. Siinä sai tosissaan keskittyä, että sai pidettyä langat oikeissa paikoissa.

Tämä jälkeen siirryimme ristikkonauhoihin, joita teimme sekä palttina että toimikassidoksisena. Palttinassa lankoja siirrettiin yhden ali, yhden yli -tekniikalla ja toimikkaassa kahden ali, kahden yli -tekniikalla. Tässäkin sai pitää kielen keskellä suuta, että sai liikuteltua lankoja halutulla tavalla. Lisäksi oikeakätisenä tuo vasen käsi tuntui huomattavasti kömpelömmältä kuin oikea käsi. Seuraavassa kuvassa on kahdeksan loimilangan ristikkonauha palttinasidoksella.


Lopuksi vielä 16 loimilangan ristikkonauha toimikassidoksella.


Ei voi kuin hattua nostaa entisajan ihmisille, kun ovat näillä tekniikoilla koristelleet vaatteitaan. Käytetyt langat ovat olleet pääsääntöisesti huomattavasti ohuempia, mitä itse käytin, ja nämäkin tuntuivat olevan kovin haastavia ainakin aloittelijalle. Huono valaistus ole työtä myöskään helpottanut.