sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Kanadanpiiskunkeltaista

Vihdoin sain otettua kuvan kadananpiiskuilla värjätyistä langoista. Harmillisesti aurinko meni pilveen, joten kuva on vähän samea. Vasemmanpuoleiset vyyhdit ovat hyvin keltaisia. Ehkä jopa pikkaisen räikeitä. Oikeanpuolimmaiset langat olivat ensin "sekaseitikkisopassa" = ruskeita seitikkejä, jotka eivät ole veri- / verihelttaseitikkejä. Siitä liemestä lähti vain haaleaa beessiä. Niistä ei tullut yhtä keltaisia. Viime vuonna Virtain Villaan värjätystä kanadanpiiskusta tuli kauniimpi väri, nyt lankana oli Novitan Nalle. Otin kasvista vain kukinnot, ja niitä oli suurin piirtein puoliämpärillistä. Liotin niitä runsaan viikon vedessä. En olisi liottanut niin pitkään, ellei olisi ollut liian tuulista. Nyt oli pakko odottaa tyynempää päivää, jotta värjäys olisi onnistunut kaasupolttimolla.
Dahlia on myös Rita Buchananin Dyer's Garden kirjan mukaan hyvä värjäyskasvi, tosin kukkia pitää olla paljon. Siitä voi saada erilaisia keltaisia ja oransseja. Itse en ole sitä kokeillut, tässä on vain maljakossa oleva kimppu.





Tässä toinen värjäyskasviksi sopiva kimppu, nimittäin maa-artisokka. En kyllä tiedä minkä väristä lankaa tällä saisi. Itselläni tämäkin on vain kukkakimppuna.

Yksi paikka, jossa voi käydä ihastelemassa värjäyskasveja, on Hyötykasviyhdityksen palstoilla. Siellä on erikseen värjärin puutarhapalsta, jossa kasvaa erilaisia värjäyskasveja. Siellä on tänä kesänä kasvanut ainakin kanadanpiiskua, morsinkoa, keltasauramoa, keltakosmoskukkaa, tiikerinkaunosilmaa, daahliaa, samettikukkaa, maa-artisokkaa ja pensasvärihernettä.

Risulintu, en ole kokeillut koskaan jalavan lehdillä. Omenapuun lehdillä sain viime syksynä aika kaunista ruskeaa. En tummaa, vaan pikkaisen keltaiseen vivahtavaa, mutta ei beessiä. Jalavaa kannattaa kokeilla, koskaan ei tiedä, mitä saa aikaiseksi. Sehän tässä värjäyksessä niin viehättää, aina on uutta kokeiltavaa, jonka lopputuloksesta ei voi olla ihan varma.

Näpertelyä blogissa oli mielenkiintoista sävyä saatu hernekuukusella värjäämällä. Kannattaa käydä katsomassa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taidan jättää piiskuni rauhaan kun nyt on noita sipuli-keltaisia jonkin verran. Hyvä tietää, että tuostakin saa keltaista kun kasvustot kuitenkin jossain vaiheessa leviävät liikaa. Senkun siirtelee pellon reunaan leviämään :)

Aion kokeilla niillä jalavanlehdillä jos vain kelit suosivat ulkoilmavärjäyksiä. Eilen katsoin mummolan pihaa ja siellä oli juuri ajettu keräävällä leikkurilla ne lehdet kompostin täyteeksi :( Nyt odottelen oman jalavan ruskettumista. Ja sitä ennen luvassa veriseitikkien liotusta ja keittelyä, mikäs sen mukavampaa. Ja sipulikeitoskin on vielä jäljellä, että ehkä molempien jälkiliemistä tulee vielä villejä sekoituksia.

Pitäisi varmaan minunkin kokeilla täysvillalangan värjäystä. Värit on varmaan hieman erilaiset ilman polyamidilisää, ainakin floricassa väri näytti jotenkin puhtaammalta kuin isoveljessä.

Leena kirjoitti...

Mullakin keltahelttaseitikkivärit ovat aika vaaleita, kasveilla olen saanut voimakkaampia keltaisia.
Kanadanpiiskuja on tarkoitus värjätä, jos vain ehdin. Samoin syysastereilla ja pajuastereilla saa aika kestävää keltaista.
Pitäisiköhän minunkin kokeilla tuota pitkää liotusta, voisi parantaa värinsaantoa:-)