Jouluiloa

Kun jouluaatto on ja kuura peittää maan,

ja ihmissydämista rauhaa kaivataan,

niin joulupukin matka kauas vie,

ja tonttujoukko hiljenee.

Niin raskas on tuo työ ja taakka tonttujen,

on tavoitteena onni, ilo ihmisten.

Kun jouluaatto vihdoin valkenee,

on pitkä ollut tontun tie.

Ja pian jo tonttujoukko nukkuu

niin väsyneinä vuoteissaan.

Vaan yksi pikkutonttu valvoo,

jäi jokin häntä vaivaamaan.

Hän hiipii hiljaa kohti taivaan ikkunaa,

mis lupaukset, toivee, haaveet vilahtaa.

Vaan täyttyvätkö koskaan, miettii hän,

ja tietää oman tehtävän.

Niin lippaan salaisen hän noutaa,

se rakkautta sisältää.

Ja ystävyyttä, vapautta hän

lippaastansa tyhjentää.

Kun jouluaamu saapuu, ilo peittää maan,

ja ihmissydämet on rauhaa tulvillaan,

niin jossain alla taivaan pohjoisen

pien tonttu lepää hymyillen

Näiden sanojen myötä toivotan rauhaisaa joulunaikaa.