Kangasvarastosta löytyi Viipurista ostettua ohutta pellavaa, josta päätin sadepäivänä ommella feresiin sopivan paidan. Paita odottelee vielä pitsejä hihasuihin ja sen jälkeen silittämistä.
Tässä lähikuva tuosta hihasta, jossa on tuo rypytys. Vaikka ompelin paidan ilman saumavaroja, on se suht tilava. Ennen tehtiin vaatteita niin, etteivät raskaudet tai painonvaihtelut tarkoittaneet uusien vaatteiden hankkimista, vaan vaate tehtiin kestämään aikaa.
Tässä jo vähän kokeilin miltä paita näyttää feresin kanssa. Kunhan saan pitsit hihoihin, projekti on valmis ja saatte nähdä toivottavasti parempia kuvia kokonaisuudesta.
Palaga kommentoikin, että kyllä feresin kanssa pitää olla itse ommeltu paita eikä mikään kaupan paita. Ja nyt kun paita on ommeltu, olen ehdottomasti samaa mieltä, joten kiitos vielä kannustuksesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olet feresissäsi päässyt jo pitkälle. Kohta saamme siitä varmaan kokokuvan,nauhat, paita ja essu paikallaan. Totta, että nuo kansanmallit sopivat naisen ainaisesti muuttuvalle vartalolle. Sitä on oltu viisaita menneinä vuosisatoina. Olen näynyt muuten tuota feresimallia vanhemman koltun, kiilaferesin. Siinä on sama juttu, leikkaus niin fiksu, että aina pukee ja laskeutuu kauniisti vartalon muutoksista huolimatta
Kansanomainen vaate (kansanpuku) on tosi monipuolinen juhlakäytössäkin. Mukavampi päällä kuin esimerkiksi kansallispuku, joka on jotenkin "varottava" ja vaatii huoltoakin eri tavalla kuin kepeämpi feresi. Kiva seurata pukusi edistymistä, iloa loppusuoralle!
Lähetä kommentti