Sydämellistä uutta vuotta

Toivotan kaikille oikein Sydämellistä Uutta Vuotta 2008 sekä mukavia ja rentouttavia hetkiä käsitöiden parissa.

Käsinvärjättyä

Pirkka-lanka loppui kesken, joten Holvit-huivi odottelee lankaostoksia. Vain reunus jäi puuttumaan, mutta lisää lankaa tarvitaan, ennen kuin voi jatkaa huivia. Harmittaa, että lanka loppui kesken, olisi niin mukava ollut jatkaa huivi samantien valmiiksi. Usein tällaisessa tilanteessa ufoutuminen uhkaa, mikäli sopivaa lankaa ei riittävän nopeasti löydy.

Jotain täytyy puikoilla aina olla, ja ryhdyin kutomaan Naisten Joulumessuilta Angorinalta ostamani käsinvärjättyä Novita Floricaa. Joululahjaksi saamani vyyhdinpuut tulivat taas tarpeeseen.

Langan värit liukuvat ruskean, vanhan rosan ja turkoosin välillä. Jännä nähdä minkälainen huivista kokonaisuudessaan tulee. Värit ovat vähän pastelliset, joten kevättä kohden mentäessä (olisiko optimismia, tämänpäiväistä harmaampaa säätä saa hakea), keväisemmät väritkin ovat mukavat.

Malli on kirjasta Scarf Style oleva Misty Garden, helppo ja nopeatekoinen malli tämäkin.

Puikoilla juuri nyt

Puikoille pääsi Holvit-huivi Villapallon blogista. Sain langan salaiselta neuleystävältäni Hansulta, ja jo silloin ajattelin, että tämä Pirkka-lanka pääsee huiviksi.

Malli on joutuisa kutoa, kun siinä on aina jokaisen kuviokerroksen jälkeen kolme kerrosta, joilla saa kutoa pelkkää nurjaa, oikeaa ja nurjaa. Se nopeuttaa huomattavasti kutomista.


Vaikka puikkoni on numero neljä, luulen, että saan tehdä kuviokertoja huomattavasti enemmän, kuin ohjeessa on mainittu. Onneksi ohjeessa oli selkeä ohje, että kuinka monta reikäkuviota täytyy olla, jotta reunakuvio menisi oikein.

Tänä vuonna on tullut kudottua monta hartiahuivia. 4 lahjahuivia sekä kaksi huivia itselle. Tämän seitsemännen huivin kohtaloa en ole vielä päättänyt. Olen joskus kouluaikana kauan sitten kutonut hartiahuivin, mutta sen jälkeen ovat tainneet huivit olla epämuodikkaita, että niitä ei ole tullut kudottua.

I have started to knit a scarf . I received the yarn from my secret pal this autumn. This is 7th scarf which I am knitting this year.

Historian havinaa

Joulun pyhät ovat ohi vierailuineen, ja arki palailee vähitellen.

Tässä muutama kuva saamistani joululahjoista, joissa on jo historian havinaa.

Toinen joululahja on kaukaa Karjalasta, isomummoni vanhat vyyhdinpuut, jotka isoisäni on tehnyt ennen vuotta -44.

Puut olivat huonossa kunnossa, ja isäni korjasi puut taas toimiviksi. Muutama rikkinäinen säle on korjattu uudella, kaikki kiinnitykset on korjattu, ja puuttuva puuruuvi on korjattu uudella.

Kertakaikkisen arvokas lahja. Vyyhdinpuiden tekijää ja alkuperäistä omistajaa en ole kumpaakaan nähnyt, he kuolivat jo ennen syntymääni.

Ei voi kuin ihastella entisaikojen käsityötaitoa. Ruuvit on tehty puusta, niihin on kierteet kaiverrettu, ja itse ruuvikolo näyttää olevan poltettu.

Otin muutaman kuvan yksityiskohdista, kokonaista kuvaa, aukiolevista puista en osannut kuvata. Kaikissa kokeilukuvissani taustan sekasotkuisuus häiritsi liikaa.

Olen jo kokeillut puita, ja ne toimivat hyvin ja ovat varsin kevyet. Paljon helpompaa on tämän avulla tehdä keriä, kuin pitää vyyhtiä tuolinselkämyksellä, tai valokuvausjalustalla.





Tässä vielä puut kasattuna. Vain kaksi sälettä on pitänyt vaihtaa, lisäksi sain yhden varasäleen, vastaisuuden varalle.

Näille on kyllä käyttöä lankojen värjäyksen ja kehruun yhteydessä runsaastikin. Tähän asti langat ovat saaneet olla vyyhteinä aina siihen asti, kunnes niitä käytän, saa nähdä, päätyvätkö ne nyt nopeammin keriksi asti.


Toinen lahja vuosien takaa on äitini lahjoittama käsityökirjasarja. Olen sitä säännöllisen epäsäännöllisesti selaillut, ja nyt se siirtyi kirjahyllystä töiseen.

Tällaisia ovat lahjat parhaimmillaan, hyviksi havaittuja, luontoa säästäviä, ja sekä antajalleen, että saajalleen suuri ilo.

Jouluiloa

Kun jouluaatto on ja kuura peittää maan,

ja ihmissydämista rauhaa kaivataan,

niin joulupukin matka kauas vie,

ja tonttujoukko hiljenee.

Niin raskas on tuo työ ja taakka tonttujen,

on tavoitteena onni, ilo ihmisten.

Kun jouluaatto vihdoin valkenee,

on pitkä ollut tontun tie.

Ja pian jo tonttujoukko nukkuu

niin väsyneinä vuoteissaan.

Vaan yksi pikkutonttu valvoo,

jäi jokin häntä vaivaamaan.

Hän hiipii hiljaa kohti taivaan ikkunaa,

mis lupaukset, toivee, haaveet vilahtaa.

Vaan täyttyvätkö koskaan, miettii hän,

ja tietää oman tehtävän.

Niin lippaan salaisen hän noutaa,

se rakkautta sisältää.

Ja ystävyyttä, vapautta hän

lippaastansa tyhjentää.

Kun jouluaamu saapuu, ilo peittää maan,

ja ihmissydämet on rauhaa tulvillaan,

niin jossain alla taivaan pohjoisen

pien tonttu lepää hymyillen

Näiden sanojen myötä toivotan rauhaisaa joulunaikaa.

Karkkivärejä patalapussa

Tässä kehruukurssin tuloksena syntynyt lanka, josta en tiennyt mitä sillä voisi muuta tehdä, kuin pitää muistona kerhuukurssista. Lankaa ei ollut kovin paljon, mutta jonkun verran kuitenkin.






Päätin tehdä siitä äiti-Teresa-tyylisen lapun. Koska kehräys tapahtui eripituisilla huovutusvillan paloilla, raidoitus ei ole symmetrinen, vaan sattuman sanelemaa.






Ja lopulta siitä tuli patalappu. Tämän voi vielä kokeilla huovuttaa, onhan se tehty huovutusvillasta. Mutta tämä on kyllä riittävän paksu tällaisenaankin tarkoitukseensa.

Sijaistoimintaa

Kilo villaa vaatii työstämistä. Ostin villan viikonloppuna, ja käteni syyhyävät sen käsittelyyn.

Tässä on katritsanvillaa, joka on hyvin rasvaista, ja helppoa kehrätä.

Kehräysinnostus hidastaa jo jouluvalmisteluja, kun kehräys, karstaus ja Rajattomat-yhtyeen joululevyn kuuntelu vievät aikaa.


Tässä villa valmiina karstattavaksi.

Olen aloittelija karstauksessa, joten ihan selvää ei ole, montako kertaa villaa tulisi siirtää karstalta toiselle. Yleensä olen veivannut villaa karstalta toiselle 4-6 kertaa, ennen kuin otan villan pois karstalta.




Tässä lepereet odottavat kehruuta. Joka päivä tulee tehtyä >4 leperettä ja kehrättyä ne. Varsin rentouttavaa ja mukavaa puuhaa.

En voinut kuvitellakaan, että kehruu voisi olla näin mukavaa.

Joulua-askarteluja vuosien varrelta

Laitoin joulukoristeita paikallee, joista muutamia itsetehtyjä kuvasin tähän blogiin.



Himmeli on monta vuotta roikkunut olohuoneessa, ja siitä on välillä tullut kommenttiakin, että joutaisi jo roskiin. Itse kuitenkin pidän tästä yksinkertaisesta ja nopeatekoisesta mallista. Vain sisäkkäisiä peruskuutiota. Pisimmän oljen pituus on n. 30 cm. Ohje on muistaakseni kirjasta Olkityöt.





Jossain vaiheessa harrastin olkitöitä enemmänkin, viime aikoina se on jäänyt muiden käsityölajien jalkoihin. Tässä muutama vuosi sitten tekemäni ikkunakoriste, jossa olkia sidotaan yhteen niin, että niistä muotoutuu erilaisia kuvioita. Tämäkin lienee samaisesta Olkityöt kirjasta.















Tässä ensimmäiset tiffanytyöt muutaman vuoden takaa. Ensimmäisenä työnä oli punatulkku, joka oli riittävän yksinkertainen leikata, mutta toisaalta sen avulla harjoiteltiin kaikki tiffanutyöntekemiseen kuuluvat vaiheet. Tosin patinointia itse en halunnut tehdä, pidin punatulkuistani enemmän ilman patinointia.







Laitoin tekemääni pajukoriin kuumentumattomat valot, ja tämä saa toimia myös lamppuna joulunaikana. Kuva on kovain tumma, mutta valo siivilöityy läpi aika mukavasti.

Revontuli on valmistunut

Toinen Revontuli-huivi on valmistunut. Tämän aloitin ensimmäisenä, mutta näin kauan kesti, ennen kuin tämä pääsi pingotukseen ja kuvattavaksi.

Langat on kasvivärjättyä Virtain villaa, kaikki alunapuretuksella. Värit ylhäältä alaspäin:

- kanerva tummanharmaalle
- voikukka (koko kasvi) luonnonvalkoiselle
- vaahterankuori luonnonvalkoiselle
- suopursu luonnonvalkoiselle
- talven kuivuneet tammenterhot kylmäväjäyksenä luonnonvalkoiselle
- viimeistä väriä en valitettavasti muista itsekään

Malli on mukava, ja tämä huivi kohtuullisen paksu, joten se on myös lämmin. Huivi on menossa lahjapakettiin, joten sen olikin valmistuttava.

Finally I have finished Revontuli-scarf , which I started long time ago. All the yards has been dyed with natural dyes: heather, dandelion, marsh tea, marple bark, acorn from top to down. Last dye I cannot remember myself.

Ensimmäinen lankani

Tässä on ensimmäinen lankani, jonka olen kehrännyt rukillani. Lanka on kehrätty Tetri-designilta ostamastani Merinovillasta. Vuorottelin valkoisella ja ruskealla merinovillalla, ja lopputuloksena on tällainen valkoisen ja tumman suklaan sekoitus.



Kovin möykkyiseltä tuo lanka näyttää, ja sitä se onkin, mutta ohuita kohtia lukuunottamatta erittäin pehmeää.




Lanka on päässyt jo puikoillekin, ja nyt huomaan, että sen verran pitkiä olivat kummatkin kehrättävät merinovyyhdet, että lankaan tulee selkeät valkoiset ja tummat raidat.











Tässä vielä lähikuva neuleesta. Tässä neuleessa nuo langan tasaisuuden vaihtelut eivät haittaa, ja lopputulos on ihanan pehmeä.

Revontuli II on valmis

Toinen kutomani Revontuli-huivi on valmis. Ensimmäinen on vielä pingotusta vaille valmis :-)

Tämän kudoin virolaisesta villasta, ja lankaa kului yhteensä 220g.

Malli oli mukava ja nopea neuloa, tuo viimeistely = pingotus, vaati taas henkisen ponnistelun, ennekuin tuo kuitenkin suht yksinkertainen homma toteutui. Toivottavasti pikapuoliin saan sen ensimmäisenkin pingoitettua.

I have knitted this scarf already some time ago, but inspiration for finishing it has taken too long. The first scarf with the same pattern is still waiting to be finished.

Rukille ruokaa - something to spin

Olin tänään Naisten joulumessuilla Vanhassa-Satamassa. Juulin blogista luin, että hän olisi messuilla, ja hänellä olisi myynnissä lankojen lisäksi myös kehruukuituja. Lopulta löysin Juulin myyntipisteen, ja mukaan tarttui pussillinen värjättyä suomenlampaan villaa aika villinnäköisissä, mutta kiinnostavissa väreissä. Nyt on karstoilla käyttöä, ja ehkä sitä oppiii karstaamaan, kun tämän kasan selvittää.


Lisäksi ostin tämän valko-ruskea-musta sävyisen topsin, jossa on alpakkaa, ja jotain muuta, jota en harmikseni enää muista. Ja ennen kuin muistin ottaa valokuvan, olin jo ehtinyt ryhtyä kehräämään, ja alkuperäinen topsi oli jo monena palana.

Tämä oli yllättävänkin helppoa kehrättävää (toisaalta priimalankaan on vielä matkaa, vielä syntyy efektejä ihan omasta takaa).

Tässä kehruutuotokseni rukin rullalla. Loput kuituhankinnat tulevat postitse. Koko satsia en saanut vielä kehrättyä, vähän jää viikonlopuksikin.

Rukin ääressä istuminen perjantai-iltana tuntui äärettömän rentouttavalta. Työviikon tohina ja hälinä vaihtui rukin tasaiseen surinaan, ja kädet työstivät villaa. Toivottavasti entisaikojen kehrääjät ovat kokeneet samaa, vaikka heille kehrääminen onkin ollut totista työtä, itselleni se on huvia ja virkistystä.

Angorinan kanssa turisimme pitkän aikaa, ja mukaan tarttui kevättä varten kivanväriseksi värjätty florica-vyyhti.



I purchases fibers and yarn from Women's christmas fair today, and eagerly started to spin after I came home.

Sininen ja valkoinen

Itsenäisyyspäivän kunniaksi esittelen sinivalkoiset tossut. Käytin lankana Novitan Huopasta. Jostain lehdestä, jota en enää muista katsoin osviittaa malliksi, ja yritin saada tossuista sopivan kokoiset, tietäen, että Huopanen kutistuu pesussa n. 40%.

Neulahuovutin piparimuotin avulla pupujussin kuvan tossuun ennen pesukoneeseen laittoa, ja se taisi olla virhe. Toinen pupujussi on pikemminkin epämääräinen klöntti, jota ehkä voisi vähän jälkikäteen neulalla korjailla.

Nämä ovat ensimmäiset pesukonehuovutetut tohvelit, jotka olen tehnyt. Ne oli nopea tehdä ja ihan mukavat kuvion epäonnistumista lukuunottamatta.

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa.

I knitted slippers, needle felted the bunny and then felted slippers in the washing machine. I used finnish yarn Huopanen.

Rukki

Innostuin Rinan kehruuopetuksesta niin paljon, että seuraavana päivänä tilasin itselleni samanlaisen rukin, eli Kromsky Sonatan. Tilasin sen Saksasta Wollinchen nettikaupasta.

Onneksi ehdin töiden jälkeen postiin hakemaan rukin. Kokosin sen heti, ja tietysti heti piti päästä kehräämään. Minulla oli valmista kammattua villatopsia, jota on tosi helppo kehrätä. Tässä muutaman kehruutuokion aikana on syntynyt jo jonkinverran valkoista lankaa.




Langan rullalle asettelussa on vähän toivomisen varaa, sen verran epätasaisesti olen onnistunut sen rullalle saamaan.

Kehruu on kyllä koukuttavaa puuhaa. Kunhan pääsen vielä värien kanssa leikkimään, niin mukava nähdä mitä saa aikaiseksi.

Vuosi sitten ei ollut tullut mieleenkään, että sitä voisi kehrätä itse lankaa, sehän on mummojen hommaa. Nyt sitä sitten omistaa oman rukin. Kaikenlaiseen hurahdukseen sitä saa virikkeitä internetistä ja värjäyskirjoista. Suosittelen.

I ordered couple of weeks ago spinnen wheel and today it arrived. I already spun yarn today.

Pikapipo

Kudoin pipon Ravelrystä löytämäni mallin mukaan. Malli oli mukavan helppo, vain kahta väriä aina samalla kerroksella. Jokainen rivi oli omanlaisensa, ja siksi tätä oli oikein mielenkiintoista kutoa.

Piposta tuli lopulta vähän liian pitkä, jonkun kuvion olisi voinut jättää pois, jolloin piposta olisi tullut paremmin istuva.
Lakiosan kuvio on kiva, kuvassa se ei valitettavasti tule kovin hyvin näkyviin.

Oli mukava vaihteeksi kutoa kirjoneuletta. Viimeaikoina on tullut tehtyä huiveja, joten kirjoneulepipo oli mukavaa vaihtelua.

Aloitin pipon lauantaina ja jo sunnuntai-iltana se oli valmis. Varsinainen pikaneule.

Edit: pipo on siis neulottu värjätystä Novita Nallesta. Neuletiheys Nallessa oli sama, kuin alkuperäisessä ohjeessa käytetyssä langassa.

Toivottavasti pian saan kuvia myös kutomistani huiveista. Kaksi on pingotuksessa, ja kolmas odottaa vapautuvaa pingotusalustaa.

Hat was nice to knit and I finished it fast. Hat is little bit too long, one pattern chart could have been left away from the pattern.

Värien valintaa

Tässä kesän ja syksyn aikana värjätyt langat, joista rupesin valitsemaan väreja pipoon. Viikolla ei värien valitseminen onnistu, sen verran heikosti nuo värisävyt ja niiden erot toistuvat keinovalossa. Kaadoin lattialle kaksi muovipussillista värjättyjä lankoja, ja ryhdyin valitsemaan värejä.




Lopulta nämä erisävyiset vihreät, jotka toistuvat kovin samanlaisina kuvassa, pääsivät oranssin langan lisäksi malliin.

Tummin vihreistä on tarhakäenkaali, vaalein vihreistä on samettijalka, oranssi on tiikerinkaunosilmä, ja rusehtavan vihreässä ei harmikseni ollut merkintää, että millä se on värjätty. Täytynee katsoa vanhoja värjäyskirjoituksia, jotta tuonkin värjäysaina selviää. Yleensä merkitsen millä värjäys on tehty, mutta näköjään aina joistain unohtuu. Ja hetken päästä ei enää muista millä aineella tuli värjättyä.

Edit: Tarkastelin vanhoja kirjoituksiani värjäyksistä, ja se vihertävän ruskea on värjätty myös samettijaloilla. Sieniä oli keitetty tunti, ja lankaa pidetty liemessä myös pitkään.

I will knit hat for my husband, so first thing is to select the yarns. I put all my dyed yarns to the carpet, and started to select, remebering that the hat must not include too colorful yarns. I selected three gray-brown-greenish yarns and added one orange to have some colour in it. Two of the colours (1st and 2nd from the left are dyed with mushroom paxillus atrotomentosus, the yarn inthe right side is dyed with
procumbent yellow sorrel and the orange yarn is dyed with dyer's coreopsis using soda to make the liquid more alkaline.