Viikko on vierähtänyt, mutta mitään valmista näytettävää käsityönsaralla en ole saanut aikaiseksi. Työn alla on mm. tämä pampulalangasta paksuilla 10 puikoilla kudottava nalle. Monta pientä kasaa näkyy kuvassa, joista vain yksi on lankakasa, muut ovat valmiita nallenosia. Vielä nenänpää täytyy kutoa, nalle täyttää, ja ommella jäsenet paikalleen.Tänään löytyi ensimmäinen paikka, jossa oli paria enemmän verihelttaseitikkejä. Toivottavasti vielä lokakuun kuluessa saisi sen verran kerättyä, että niistä yksi värjäysliemi syntyisi. Toivottaman hidasta on tämä minun sienienkeruu. Yritystä on, mutta pääsääntöisesti on saanut nauttia saaliittomista vaelluksista metsissä. Mutta joka tapauksessa metsässä samoilu on mukavan rentouttavaa.
Ensi viikolla voin hakea lasinsulatuskurssilla tekemäni työt, joten jotain valmista on kuitenkin syntynyt.
3 kommenttia:
Hitaasti sain minäkin omat veriseitikit kerättyä, jostain löytyi 10 kappaletta, mutta olisi pitänyt nekin jättää kasvamaan ja hakea myöhemmin. Ja ilmeisesti kuivattuna niistä ei väri irtoa ihan kuten tuoreista tai pakastetuista. Oletin saavani hieman kirkkaamman punaista, mutta väri on enemmänkin pehmeän punaista. Ohjeessa tosin mainittiin se viinikivi, millä varmaan on hieman osuutta värin kirkkauteen? 3. jälkivärjäys piti vielä tänään tehdä, mutta jatkoroikka oli muussa käytössä, joten ehkä huomenna. Ihan hailua liemeni jo on, mutta josko vielä pikkuvyyhdin roosaa saisi.
Muutenkin metsäretkiä haittaa nyt pudonneet lehdet. Todella vaikeaa on sieltä seasta bongata mitään pienempiä sieniä.
Ihailimme juuri Kauhavan Kangas-Aitassa noita pampulalankanalleja. Ovat niin suloisia!
verihelttaseitikeistä sen verran, että tapaan keittää sienet vielä toisenkin kerran. saa vaaleampaa väriä kuin ensimmäisestä keitosta, mutta voimakkaampaa kuin ensimmäisen keiton jälkiväristä. en tiiä käyttääkö muut tätä konstia, mutta mie käytän, ja joskus värjään vielä toisestakin keitosta jälkivärin.
ihanaa muuten lukea toistenkin värjäyskokeiluja
Lähetä kommentti