Tässä toisella luokalla tekemäni käsityöpussi. Pussia tehtäessä opeteltiin muutamia pistoja.
Seuraavan käsityön tarkoitusta eivät kaikki ehkä tunnista. Kuvassa on nenäliinatasku. Eli tasku, johon saattoi laittaa kankaiset nenäliinat odottamaan käyttöä. Tässä ollaan opeteltu taas ennen niin suosittua langan pujotusta vohvelikankaaseen.
Pieni neulatyyny, josta neulat tosin menevät helposti läpi.
Jälleen langan pujottelua. Tällä kertaa lompakkoon.
Sitten seuraavaksi on erilaisia liinoja, jotka äiti on varmaan saanut äitienpäivä- syntymäpäivä- ja joululahjoiksi. Kirjontayritelmä.
Tässä kokoelma erilaisia erilaisia neliönmuotoisia liinoja.
Tässä patalappu, vähän joka suuntaan vinksallaan. Onneksi neuleen pinta on nykyisin vähän tasaisempi.
Ja lopuksi vielä yksi liina.
Nämä oli kaikki huolellisesti laitettu laatikkoon, jonka sisällöstä minulla ei ollut aavistustakaan. Samaisessa laatikossa olivat myös siskoni ja veljeni tekemät käsityöt. Niiden joukosta kuitenkin tunnistin helposti omani. Olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia käsitöitä nykyajan koululaiset tekevät.
6 kommenttia:
Olipa osittain tutun näköisiä juttuja, noita on tullut tehtyä :)
Hauskoja muistoja, varsinkin viimeinen liina on hurjan suloinen! Omat ala-asteaukaiset koulutyöni ovat ihan samantapaisia, värit vain pastellisempia. Aloitin ekaluokan -91. Etenkin pujottelut vohvelikankaille ja pienet painetut pääsiäistipuaiheiset liinat ovat jääneet mieleeni.
Tipuliina on minustakin oikein hieno.
Meillä ekaluokkalainen ja eskari tekivät myös vohvelipyyhkeet ja sitten ovat tehneet askarteluhuovasta jos jonkinnäköistä pehmoeläintä ja niille vaatteita. Puutöinäkin tekivät pehmokissoilleen sängyn ja siihen tietysti petivaatteet.
Hiukan kateellisena olen katsellut miehen kummitytön käsitöitä. Saivat yläasteella tehdä esimerkiksi juhlamekon, jota hän käytti rippijuhlissaan. Itse muistan, että kaikki kankaat olivat aika karmeita yläasteaikoinani (80-luvun loppu) eikä niitä vaatteita oikeasti tehnt mieli käyttää. No sellaisia karmeuksia kun haaremihousut taisi tulla käytettyä ;) Kuka muistaa ne polvissa asti roikkuneet housut ;D
Oih! Olinpa tekemässä ihan samaa viime viikonloppuna omassa lapsuuden kodissa: paljon muistoja, hauskoja hetkiä ja ripaus haikeuttakin. Tuo kirjottu sieni on hieno! Ja porhaltava tipunen tietysti! "Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa" :)
Mahtavaa että äitisi oli säilyttänyt kaikki nuo omassa laatikossa. Sinä olet ollut pienennä aikamoinen kirjonnan harrastaja.. niinkuin nyt nuo tiputkin
Tulipa mieleen omat tekeleet lapsena-tosin niitä ei ole enää jäljellä.
Hauskoja muistoja siis kuvasi toivat.Äitisi ollut kaukaa viisas kun on säilyttänyt nuo.
Lähetä kommentti