tiistai 30. syyskuuta 2008

Syksyn värejä

Muutaman kerran olen käynyt metsässä veriseitikkien toivossa. Ja tänä vuonna olen ihme kyllä löytänyt enemmän veriseitikkejä kuin verihelttaseitikkejä. Kuitenkaan kumpaakaan ei taida olla vielä niin paljon, että niistä olisi saanut kunnon väriliemen. Eli tyydyn tänäkin syksynä kuivaamaan sienet, ja toivon, että ensi vuonna olisi sieniä jo riittävästi.


Samettikukkia sen sijaan on runsaasti. Yhden liemen olen jo keittänyt ja vähintäänkin saman verran isonsamettikukan kukintoja olen kuivannut. Pikkusamettikukan kukkia olen myös kuivannut, ja niitäkin on runsas satsi odottamassa värjäilyä.


Kehäkukkia en ole käyttänyt värjäykseen, niistä olen poiminut iloisen värisen kukkakimpun, jossa koristelehtinä ovat vuorenkilven isot lehdet.

Kehäkukan terälehtiä olen kuivannut koristeeksi. Se, tulenko niitä oikeasti käyttämään mihinkään on vielä kysymysmerkki. Kuivatut kehäkukan terälehdet ovat kuintekin ihanan syksyisen värisiä.


Lisäksi kuivumassa on tiikerinkaunosilmää sekä keltasauramoa. Katsotaan, innostuuko sitä vielä tänä syksynä värjäilemään, vai joko lankavarasto on kyllin suuri talven kutimia varten.

2 kommenttia:

Lankakomero kirjoitti...

Minä olen käyttänyt kuivattua kehäkukkaa ruoanlaitossa keittoihin ym. Sopii melkein mihin vaan.

Leena kirjoitti...

Minä taas esitän kehäkukkateetä.
Minusta tuossa paperilla on kuivumassa niin paljon seitikkejä, että kun teet yhteisen väriliemen veriseitikeistä ja verihelttaseitikkien heltoista, niin värjäys jo onnistuu. Minä kun en löytänyt mistään tuoreiden sienien käyttömäärän ohjetta ja sieniä oli pajon, niin laitoin koko ajan liian vahvaa lientä. Sundstömin kirjassahan on ohje että 15 gr kuivattua veriseitikkiä ja 100 gr lankaa eli iso kourallinen sieniä. Pelkät heltat verihelttaseitikeissä näyttävät olevan melkein yhtä tuhtia tavaraa kuin verihelttaseitikit.